Hyppää pääsisältöön

Kiitetty keramiikkaopettaja löysi savesta sielun ja kannusti eteenpäin

Lujaksi ja lämpimäksi kehuttu Kyllikki Salmenhaara toimi Taideteollisen korkeakoulun keramiikkalinjan yliopettajana 1973-1981. Opiskelijat kertoivat tuntevansa itsensä etuoikeutetuiksi Salmenhaaran opissa. Keramiikkaoppilaat Lea Klemola, Terhi Juurinen ja Riitta Pensanen perustivat koulussa kipinän saatuaan palkitun Seenat-savipajan.

Pro arte utili -sarjan Opettaja-jakso esittelee keraamikko Kyllikki Salmenhaaran (1915-1981), joka toimii Taideteollisen korkeakoulun keramiikkalinjan yliopettajana vuodesta 1973 kuolemaansa saakka. Muun muassa Arabian tehtaalla taiteilijana työskennellyt Salmenhaara avaa luokkansa ovet kameroille ja kertoo ajatuksiaan keramiikasta viimeisenä työvuotenaan.

Opiskelijat kehuvat kuuluvansa Kyllikki Salmenhaaran perusteellisessa ja monipuolisessa opetuksessa etuoikeutettujen joukkoon. Opiskelijat kiittävät, miten Salmenhaara opettajana osaa nähdä opiskelijatöiden teknisten heikkouksien läpi, löytää töiden sielun ja kannustaa eteenpäin.

Salmenhaaran mukaan ammattitekniikka täytyy olla niin vahvasti opiskeltu ja kokeiltu käytännössä, ettei se enää hidasta luovaa ja taiteellista ihmistä. Kun rutinoitumisen kautta vapautuu tekniikan ongelmista, ei se enää hidasta design-puolta.

Kyllikki Salmenhaaran keramiikkaoppilaat Lea Klemola, Terhi Juurinen ja Riitta Pensanen perustivat oman Seenat-savipajan ja nappasivat Taideteollisuuden valtionpalkinnon vuonna 1979. Salmenhaaran opissa naiset kertovat saaneensa hyvän pohjan ja valmistuttuaan he ovat lähteneet toteuttamaan koulusta saamaansa kipinää.

Seenat-ryhmän Juurinen ja Pensanen vastasivat muun muassa vuonna 1982 Rautatieaseman metrolaiturin seinäkeramiikasta. Vaikka Seenat-ryhmälle on kertynyt palkintoja ja tunnustusta, on keraamikon leipä tiukassa. Kolmikko kertoo työstään savipajallaan Pro arte utili -sarjan jaksossa Seenat.

Kommentit
  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto