Hyppää pääsisältöön

Kuiskailua, örinää ja naurunremakkaa Lotta Wennäkosken tyyliin

Säveltäjä Lotta Wennäkoski. KUVA Aurora Nupponen.

"Yleisen musiikkitiedon ryhmämme sai vieraakseen säveltäjä Lotta Wennäkosken, joka tuli kertomaan meille säveltäjän työstään. Odotimme innolla kuuluisan säveltäjän tapaamista ja pian kuulimmekin jo Lotan naurun kantautuvan käytävästä. Säveltäjä otti heti luokkatilan haltuun rennolla ja välittömällä olemuksellaan." - Aurora Nupponen ja Juulia Heikkinen Keski-Helsingin musiikkiopistosta kirjoittavat siitä mitä tapahtui, kun säveltäjä tuli luokkaan. - Mykkäelokuva Rakkauden kaikkivalta, johon Lotta Wennäkoski on säveltänyt musiikin, nähdään Teemalla 6.1.2013 klo 16.30.

Säveltäjä Lotta Wennäkoski. KUVA Aurora Nupponen.Kysyessämme Wennäkosken musiikkitaustasta saamme tietää hänen soittaneen ensin pianoa ja ottaneen myöhemmin pääaineekseen viulunsoiton. Lotta oli meidän tavoin musiikkiopiston kasvatti ja nautti etenkin orkesterisoitosta. Hän piti myös musiikin teoriasta, jonka hän kertoo olleen itselleen helppoa.

Säveltämään Lotta Wennäkoski päätyi mentyään opiskelemaan musiikin teoriaa Kallion lukion opettajansa kehotuksesta ja valittuaan säveltämisen sivuaineekseen. Lotta kertoo monen kaverinsa päätyneen elokuva-alalle. Säveltämisen opiskelu tuli ajankohtaiseksi, kun hän sai pyyntöjä säveltää elokuviin musiikkia.

Säveltäjä Lotta Wennäkoski. KUVA Aurora Nupponen.Arjestaan Lotta kertoo, että säveltäjän aikataulut on ollut vaikea sovittaa perheen aikatauluihin varsinkin lasten ollessa pieniä. Wennäkosken perheessä oli toinen lapsi suunnitteilla kun Esa-Pekka Salonen soitti ja ehdotti orkesteriteoksen säveltämistä Helsingin kaupunginorkesterille. Toinen lapsi sai odottaa. "Niin siinä kävi, että Esa-Pekka teki meidän perhesuunnittelua samalla". Tämän ryhmää naurattaneen tapauksen kautta ymmärsimme, miten säveltäjän työ saattaa vaikuttaa elämän eri osa-alueisiin.

Seuraavaksi halusimme kuulla sävellysten synnystä: “Mistä sävellys lähtee liikkeelle?” “Yleensä on joku idea, jonka haluaa tuoda esille.” Lotta kertoo teoksen musiikillisen muodon hahmottelemisen olevan vaikeinta ja vertaa sitä leipomiseen; on idea, resepti, jonka mukaan ainekset järjestetään ja joista sävellys muovataan. Sävellys syntyy mielikuvasta, jota sitten lähdetään kehittelemään. Lotta kertoo ihailevansa runoilijoita, ja saakin runoista välillä innoitusta sävellyksiinsä.

Säveltäjä Lotta Wennäkoski. KUVA Aurora Nupponen.Lotta pyrkii vaikuttamaan sävellyksillään: ”Olisi tärkeää, että musiikki osallistuisi ympärillä olevaan maailmaan. Se ei kuitenkaan ole ihan helppoa. On vaikea valjastaa musiikki kantaaottavuuteen, jos vaikka säveltää soolohuilukappaleen ilman tekstiä." Tästä hyvänä esimerkkinä Wennäkosken huilukonsertto Soie valittiin Unescon suositeltavien teosten listalle. Lotta kertoo itsekin olevansa tyytyväinen tähän sävellykseen.

“Vasta 40-vuotiaana osasin kirjoittaa orkesterille juuri sen mitä halusin”, Lotta tunnustaa. Yllätyimme hieman tästä, sillä olimme ajatelleet sävellyksen sujuvan kuin itsestään inspiraation iskiessä. Ymmärsimme kuitenkin säveltäjän kehittyvän työssään jatkuvasti. Hänen puheistaan tuli selväksi, etteivät orkesteriteokset ole todellakaan mikään helppo nakki!

Säveltäjä Lotta Wennäkoski. KUVA Aurora Nupponen.Meitä kiinnosti myös kuulla, millaista on olla nainen miesvaltaisella alalla. Lotta kertoo, että keskieurooppalaiset naispuoliset säveltäjäkollegat ovat useimmiten lapsettomia ja ihmettelevät kuinka perheen ja uran yhdistäminen suomalaiskollegalta onnistuu. Lotta muistaa musiikkilehti Rondossa Kaija Saariahon opiskeluaikoina julkaistun jutun, jossa vielä silloin todettiin, ettei naisista ole säveltäjiksi. “Uskomatonta, miten ajat ovat muuttuneet naissäveltäjille!" Lotta kokee naissäveltäjyyteen suhtauduttavan nykyään aiempaa positiivisemmin ja on ilahtunut, että alalla on yhä enemmän naisia.

Kysymme, miltä sävellyksen kuuleminen ensimmäistä kertaa orkesterin soittamana tuntuu ja pelottaako kritiikin saaminen? Lotta Wennäkoski kokee tietävänsä hyvin ennalta, miltä tuleva teos kuulostaa, mutta toisinaan soittajien kanssa pitää erikseen neuvotella hälyäänien soittotekniikoista. Häntä välillä arveluttaakin, miten tulkitsijat suhtautuvat hänen visioihinsa, jos hän esimerkiksi laittaa heidät huutamaan soittamisen lomassa. Lotta havainnollistaa esimerkiksi teoksessaan Suka Lemminkäisen pahantuulista olemusta puhallinsoittajien örinällä. Jälleen kerran Lotta saa meidät nauramaan demonstroidessaan pätkän örisevästä Lemminkäisestä.

Uskomme säveltäjälle olevan vaikeinta kritiikin vastaanottaminen ja työn julkisuus, mutta vastoin odotuksiamme Lotta pelkääkin eniten kritiikin puuttumista ja noteeraamatta jäämistä, klassiselle musiikille omistetun palstatilan puutteen vuoksi.

Lotan tapaamisen jälkeen olemme uteliaita kuulemaan hänen Radion sinfoniaorkesterille säveltämän elokuvakonsertin Amor Omnian kantaesityksen. Lotta kertoo elokuvaprojektin asettaneen hänelle aivan uusia haasteita säveltäjänä. Etenkin elokuvan ja elävän musiikin yhteensovittaminen ajallisesti sekä elokuvan keston tuomat ajankäytölliset vaatimukset eli teoksen ennalta tarkoin määritelty pituus mietityttivät.

Kuunnellessamme ryhmän kanssa kantaesitystä Musiikkitalolla kiinnitimmekin ajoituksiin erityisesti huomiota. Mielestämme musiikki ja elokuva kulkivat onnistuneesti käsi kädessä.
Elokuvakonsertin myötä huomasimme, miten vahvasti musiikki vaikuttaa elokuvan tunnelmaan. Tapahtumien puolesta kevyetkin kohtaukset saivat kauhunomaisia piirteitä dramaattisen musiikin kautta. Koko penkkirivimme kangistui kauhusta noidan rynnätessä ulos talostaan kauhumusiikin saattelemana elokuvan kuvaelmassa.

Läpi elokuvan Wennäkosken musiikki loi elokuvaan mystisen, jännittyneen ja alakuloisen sävyn. Lotta käytti myös hiljaisuutta sekä orkesterin kuiskailua osana tunnelman luomista. Ilahduimme etenkin odottamistamme kuiskailuista ja huudahteluista, joilla soittajat laittoivat sanoja mykkien näyttelijöiden suuhun.

Vaikutuimme muun muassa kohtauksesta, jossa Carl Örn tunkeutuu palvelijattaren huoneeseen ja orkesteri alkaa soittaa hurjasti ilman ennakkovaroitusta saaden kuulijat jännityksen ja pelon valtaan. Tämä kokemus oli meillekin uusi ja mielenkiintoinen tapa tutustua elokuvakonsertteihin taidemuotona ja se monipuolisti käsitystämme taidemusiikin konserteista.

Teksti Aurora Nupponen & Juulia Heikkinen - Kuvat Aurora Nupponen

Aurora Nupponen ja Juulia Heikkinen.Haastattelijat Aurora Nupponen (kuvassa vasemmalla) ja Juulia Heikkinen ovat Keski-Helsingin musiikkiopiston oppilaita ja osallistuvat opettaja Minna Leinosen musiikkitiedon kurssille. Keski-Helsingin musiikkiopisto on Forssan, Lappeenrannan ja Keski-Karjalan musiikkiopistojen ohella mukana Suomen musiikkioppilaitosten ja Ylen klassisen musiikin musiikkinuorisohankkeessa.

Julkaistu 9.11.2012.

Kommentit
  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.

  • Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Janne Oksanen jatkaa perinnettä kunnioittaen

    Pianisti Janne Oksanen jatkaa suomalaisen pianomusiikin taltioimista. Pari vuotta ilmestyneellä julkaisulla Oksanen tarttui kansallisesta sävel-aarteistostamme Toivo Kuulan suosittuihin pianokappaleisiin.

  • Jyväskylä Sinfonia jatkaa esimerkillisesti aikamme musiikin taltioimista

    Jyväskylä Sinfonia jatkaa aikamme musiikin taltioimista

    Kapellimestari Ville Matvejeff on johdatellut Jyväskylä Sinfoniaa hyvinkin eri tyyppisistä taltioimisprojekteista toiseen. Yhdistävä tekijänä on ollut etenkin aikamme musiikkiin keskittyminen. Sama kunnioitettava linjanveto jatkuu edelleen, kun orkesterin uusimmalla julkaisulla kuullaan ranskalaisen Éric Tanguyn (s.

  • Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä iskevästi

    Fagerlundin kamarimusiikki soi luottomuusikoiden käsissä isk

    Säveltäjä Sebastian Fagerlundin (s. 1972) tuotannon ikuistaminen jatkuu. Tällä kertaa suurille kokoonpanoille laadittujen teosten sijaan huomio keskittyy kamarimusiikkiin. Nyt kuultavat kuusi teosta ovat valmistuneet vuosien 2007-2013 välisenä aikana.