Hyppää pääsisältöön

Suomalaisten hyökkäysvaihe

Suomalaisia sotilaita Raatteen tiellä matkalla rajalle.
Kuva: Hyökkäysvaihe. Suomalaisia sotilaita Raatteen tiellä matkalla rajalle. SA-kuva. Suomalaisia sotilaita Raatteen tiellä matkalla rajalle. Kuva: Sa-kuva sota,sotilaat,jatkosota,hyökkäys

Suomalaisten ja saksalaisten yhteiset sotatoimet käynnistyivät Pohjois-Suomessa kesällä 1941. Suomessa toteutettiin suhteellisesti laajempi liikekannallepano kuin missään muussa toiseen mailmansotaan osallistuneessa maassa.

Suomi sai aseistusta merkittävissä määrin Saksasta. Iskukyky kesällä 1941 oli aivan toinen kuin syksyllä 1939 talvisodan alkaessa. Myös miesten määrä oli selvästi suurempi kuin talvisodassa, maavoimien osalta lähes satatuhatta enemmän.

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta.

Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin. Suomalaisten rintamavastuulla olevalla alueella taistelutoimet käynnistyivät hitaammin. Suomen hallitus ei esittänyt mitään yksiselitteisiä päämääriä sodalle, sillä Suomen tavoitteet riippuivat Saksan sotamenestyksestä.

Miekkatuppipäiväkäsky

Yhtenä ulkopoliittisena toiveena oli se, että Suomi laajentuisi, kun Saksa johtaisi Eurooppaa ja kukistaisi Neuvostoliiton. Sotamarsalkka Mannerheim antoi 11.7.1941 julistuksen, jossa viitattiin vuoden 1918 miekkavalaan. Päiväkäskyn ideana oli aate Suur-Suomesta, jolla vapautettaisiin Karjala.

Päiväkäsky oli tarkoitettu innostamaan joukkoja, mutta samalla se yllätti täydellisesti Suomen hallituksen. Ulkomaille selitettiin, etttä julistuksen sanamuodossa ei ole kyse valloitussodasta, vaan maanpuolustustahdosta.

Yli vanhojen rajojen

Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Joukot etenivät Neuvostoliiton alueille. Elokuun loppuun mennessä Karjalan Armeija oli saavuttanut talvisotaa edeltäneet rajat. Suomalaisille tärkeä uutinen saatiin elokuun lopussa, kun Viipuri vallattiin takaisin.

Joulukuussa 1941 suomalaisten etenemisvauhti pysähtyi, sillä hyökkäykset pysäytettiin. Yhtenä syynä oli se, että Saksan sotatoimet Pohjois-Suomessa olivat epäonnistuneet. Elokuun lopulla 1941 saksalaiset pyysivät kaksi kertaa suomalaisia osallistumaan saarroksiin joutuneen Leningradin valtaamiseen. Mannerheim kieltäytyi.

Joulukuussa 1941 luotettiin vielä siihen, että Saksa pystyisi toteuttamaan sotatavoitteensa. Suomi ei voinut irtaantua tästä kuviosta, sillä Saksan ote Suomeen oli vahva.

Kuva: Jalkaväkeä marsilla kohti rajaa Sulkavan tiellä lähellä Savonlinnaa. SA-kuva.

Kuva: Jalkaväkeä marsilla kohti rajaa Sulkavan tiellä lähellä Savonlinnaa. SA-kuva.Kuva: Jalkaväkeä marsilla kohti rajaa Sulkavan tiellä lähellä Savonlinnaa. SA-kuva.
Suomalaiset sotilaat ruokailevat lottien kenttäkeittiössä Kivennapa, Karjalan kannaksella. SA-kuva.

Suomalaiset sotilaat ruokailevat lottien kenttäkeittiössä Kivennapa, Karjalan kannaksella. SA-kuva.Suomalaiset sotilaat ruokailevat lottien kenttäkeittiössä Kivennapa, Karjalan kannaksella. SA-kuva.
Syöksypommittaja Junkers 88 paluumatkalla. SA-kuva.

Syöksypommittaja Junkers 88 paluumatkalla. SA-kuva.Syöksypommittaja Junkers 88 paluumatkalla. SA-kuva.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941. Kuva: Helmut Laux, SA-kuva.

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941. Kuva: Helmut Laux, SA-kuva.Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941. Kuva: Helmut Laux, SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander, Helsingin ja Tampereen yliopiston historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Aarne Jänterä ja Eino Salomaa. Toimittaja Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?