Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan poliitikot

Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset.
Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset. Mannerheim, ulkomaiset diplomaatit, eduskunnan puhemies Väinö Hakkila ja pääministeri Edwin Linkomies eduskuntatalon valtiosalissa. SA-kuva. Presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimin virkaanastujaiset. Kuva: SA-kuva presidentit,valta,Risto Ryti,jatkosota

Poliittiset olot olivat sota-aikana varsin epävakaat. Hallitukset vaihtuivat varsin usein syyskuun 1939 ja huhtikuun 1945 välissä. Reilun 5 vuoden aikana Suomessa oli yhdeksän eri hallitusta.

Tietolaatikko

Parlamentarismi - hallitusjärjestelmä, jossa hallitus nauttii eduskunnan luottamusta. Kansan valitsema parlamentti (eduskunta) kontrolloi hallitusta.

Parlamentarismi ei aina toteutunut sodan aikana, vaan valtaa piti niin sanottu sisärengas, joka ohitti eduskunnan aina tarvittaessa. Ensimmäinen kunnon sisärengas oli Ragnellin hallitus, jossa oli Risto Ryti, Mannerheim, J.W. Ragnell, Rudolf Walden ja Rolf Witting.

Ensimmäinen jatkosodan hallitus

Eduskunta oli olemassa, mutta ei sitä tarvinnut ottaa erityisesti huomioon. Uusi hallitus aloitti tammikuun alusssa 1941 ja  J.W Ragnellista tuli pääministeri.

Johan Wilhelm eli J.W. Rangell oli taustaltaan talousmies ja kuului Rytin lähipiiriin jo ennen sotia. Ragnellin rooli pääministeri oli enemmän talouden puolella, sillä sodan ajan ulkopolittista valtaa käyttivät ennen kaikkea ylipäällikkö Mannerheim, presidentti Ryti ja ulkoministeri Witting. Ragnellia on luonnehdittu Oy Suomi Ab:n toimitusjohtajaksi.

Hallituksen agendalla oli itsenäisyys, valtakunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden säilyttäminen ja tietysti myös jälleenrakennus.

Toinen jatkosodan hallitus

Toinen Rytin hallitus aloitti vuonna 1943 ja sen pääministeri valittii Edwin Linkomies, joka oli Rooman kirjallisuuden professori. Tämän hallituksen tavoite oli rauha ja Saksasta eroon pääseminen. Hallituksen aikana presidentti Risto Ryti allekirjoitti ns. Ryti-Ribbentrop-sopimuksen, jossa hän sitoutui omissa nimissään siihen, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa. Nykytutkimus pitää Linkomiehen roolia sopimuksen prosessissa keskeisenä.

Kolmas jatkosodan hallitus

Hallitusta vaihdettiin vuonna 1944 ja Rytin tilalle presidentiksi tuli Mannerheim ja pääministeriksi Antti Hackzell. Hän oli hyvin lyhytaikainen pääministeri. Sen sijaan pitkäaikainen ministeri jatkosodan aikana oli Rudolf Walden, joka toimi puolustuministerinä peräti kuudessa perättäisessä hallituksessa. Walden oli Mannerheimin vanha luottomies.

Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.

Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.Ministeri Edwin Linkomies ja presidentti Mannerheim kättelevät. SA-kuva.
Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.

Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.Ministerinä toiminut Edwin Linkomies. Kuvapalvelu.
Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.

Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.Puolustusministeri kenraali Rudolf Walden pitää avajaispuhetta sotainvalidien näyttelyavajaisissa. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Kansallisarkiston tutkija Kauko Rumpunen. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät.

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?