Hyppää pääsisältöön

Kommunisteja ja karkureita

Valokuvia, piirroksia, maalauksia ja julisteita Marxista, Leninistä, Stalinista ja muista neuvostojohtajista.
Sotasaalis Messuhallissa. Valokuvia, piirroksia, maalauksia ja julisteita Marxista, Leninistä, Stalinista ja muista neuvostojohtajista. Seinässä tekstit "Bolshevikkien kuvienpalvontaa". Kuva: Eino Nurmi/Yle. Valokuvia, piirroksia, maalauksia ja julisteita Marxista, Leninistä, Stalinista ja muista neuvostojohtajista. Kuva: Yle/ Eino Nurmi kommunismi,piirrokset,Sotasaalis,sosialismi

Asepalveluksen pakoilu ja karkuriongelma tulivat ajankohtaiseksi jatkosodan aikana. Talvisodan henki ja yksimielisyys alkoivat rakoilla. Välirauhan tultua alkoi voimakas äärivasemmistolainen liikehdintä, vaikka kommunistien toiminta oli ollut kiellettyä 1920-luvulta saakka.

Tietolaatikko

Pinonpolttajat - liikanimi radikaaleille, jotka sytyttivät tuleen suuria halkopinoja  Hakaniemen torilla, missä SNS-läiset järjestivät mielenosoituksiaan v. 1940.
SNS - Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura.

Rintamakarkuruuden syitä olivat mm. hermojen pettäminen, kranaattikauhu, tykistötuli ja taistelurasitus. Jo kesäkuussa 1941 palvelukseenastumismääräystä jätti noudattamatta 1500 miestä.

Taistelutoimien käynnistyminen ja hyökkäysvaiheen taistelut syksyn mittaan kiihdyttivät karkaamisia.

Sodanvastaisia radikaaleja

Jatkosodan alussa armeijan palvelukseen mobilisoitiin kaikki kynnelle kykenevät joukot. Sodan syttymisen jälkeen alettiin pohtia rangaistusvankien siirtämistä rintamapalvelukseen. Syyskuussa 1941 perustettiin rangaistusvangeista koostuva ns. Pärmin pataljoona, joka sai nimensä johtajansa Nikke Pärmin mukaan. Rintamalle siirto koski myös turvasäilöön otettuja kommunisteja, myös SNS:n keskeisiä toimijoita.

Kuuluisin karkuri oli Yrjö Leino, joka lähti pakoon jo matkan aikana ja pystyi piilottelemaan koko jatkosodan ajan. Ne, jotka eivät karanneet, laitettiin keskitysleirille Itä-Karjalaan.

Sodanvastaista toimintaa harjoitti myös tamperelainen Sakari Selin ryhmineen. 
Ryhmä jakoi lentolehtisiä ja myöhemmin se teki sabotaaseja. He räjäyttivät valomuuntajan ja rikkoivat ratakiskoja. Valtiollinen poliisi pääsi pian ryhmän kannoille ja lokakuussa 1942 ryhmän jäsenet pidätettiin. Sakari Selin vältti kuolemantuomion äänin 3-2.

Punaisten foorumi

Sdp:n entinen kansanedustaja Mauri Ryömä oli yksi harvoja vasemmistolaisia, joka oli ollut turvasäilössä jo talvisodan aikana. Hänet vapautettiin huhtikuussa 1940 ja hän oli primus motorina perustamassa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa, jota kautta äärivasemmiston toiminta alkoi purkautua.

SNS sai kerättyä nopeasti merkittävän määrän jäseniä. Suurimmillaan
jäsenmäärä oli jopa 35 000.

Aluksi SNS piti lähinnä vain kokouksia. Myöhemmin toimintaan mukaan tulivat myös mielenosoitukset eri puolilla maata. Suurin niistä pidettiin Helsingissä Hakaniemen torilla heinä-elokuun vaihteessa 1940, jonka ansiosta SNS-läiset saivat liikanimen pinonpolttajat.

Voisi ajatella että Neuvostoliitto olisi ollut mukana masinoimassa järjestön perustamista, mutta sen syntyminen tuli itse asiassa Neuvostoliitollekin yllätyksenä. Neuvostoliitto pyrki toki ohjaamaan vasemmistolaisten toimintaa konfliktiin ja etsi välinettä, joka horjuttaisi Suomen hallitusta.

Rauhan muutti karkureita

Välirauhasopimukseen sisältyi artikla, jonka mukaan Suomen piti vapauttaa kaikki vangit, jotka olivat toimineet – kuten sanonta kuului yhdistyneiden kansakuntien eli Neuvostoliiton hyväksi. Tämän nojalla karkureille tarjottiin mahdolllisuutta armahdukseen. Karkureiden työvoimaa tarvittiin kipeästi jälleenrakennukseen, eikä heitä voinut pitää siksi vankiloissa.

Alikersantti ja kaiutinauton kuuluttajat Igor Timonin ja Vladimir Kouksinsky tekevät propagandalähetystä mottiin joutuneille venäläisille sotilaille. SA-kuva.

Alikersantti ja kaiutinauton kuuluttajat Igor Timonin ja Vladimir Kouksinsky tekevät propagandalähetystä mottiin joutuneille venäläisille sotilaille. SA-kuva.Alikersantti ja kaiutinauton kuuluttajat Igor Timonin ja Vladimir Kouksinsky tekevät propagandalähetystä mottiin joutuneille venäläisille sotilaille. SA-kuva.
Kapteeni, luutnantti ja sotamies esittelevät levitettyä banderollia, jossa on Neuvostoliiton Suomeen lähettämää saksanvastaista sotapropagandaa. SA-kuva.

Kapteeni, luutnantti ja sotamies esittelevät levitettyä banderollia, jossa on Neuvostoliiton Suomeen lähettämää saksanvastaista sotapropagandaa. SA-kuva.Kapteeni, luutnantti ja sotamies esittelevät levitettyä banderollia, jossa on Neuvostoliiton Suomeen lähettämää saksanvastaista sotapropagandaa. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Turun yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentola, sotahistorian dosentti Jukka Kulomaa, Sakari Selin. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?