Maapallomme resurssit eivät riitä tyydyttämään ihmisten nykyistä kulutustasoa. Termi kestävä kehitys on otettu käyttöön jo 1970-luvulla, jolloin huoli maapallon tulevaisuudesta nousi yleiseen keskusteluun.
Jätteiden lajittelu, vesien ja maavarojen järkevä käyttö ja energian säästäminen ovat esimerkkejä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Kestävä kehitys on kuluttamista tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden. Kestävä kehitys kaipaa kuitenkin uusia mittareita, joiden avulla yhteiskunnallista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta voidaan mitata yhä tarkemmin.
Vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä - siinä kestävän kehityksen perusta
Videoleikkeessä verrataan suomalaisten nykyistä kulutusta sadan vuoden takaiseen. Lisäksi esitellään kuluttajan kolmen R:n sääntö.
Keskimäärin Suomen metsistä n. 8% on suojeltuja. Ongelmallisena pidetään sitä, että suojelualueet keskittyvät Pohjois-Suomeen, sillä valtion omistamaa maata on Pohjois- ja Itä-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Yksityismaiden lunastamiseen tarvitaan paljon rahaa.
Mitkä ovat luonnosta saadut aineettomat ja aineelliset hyödyt? Miten niitä voidaan arvottaa? Tutkija Pentti Åhman kertoo hoitamattomaan soranottoon liittyvistä haitoista.
Kansallispuistot on perustettu lain nojalla
Kansallispuistojen tarkoituksena on toimia suomalaisen luonnon suojelu- ja virkistysalueinaKansallispuistossa saa liikkua niiden järjestyssääntöjä noudattaen. Marjoja ja sieniä saa poimia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Luonnonpuistot on perustettu tieteellistä tarkoitusta varten. Siksi ne ovat yleisöltä suljettuja alueita. Luonnonpuistossa ihmisen aiheuttamat vaikutukset pyritään pitämään minimissä.
Aineettomat ja aineelliset luonnonvarat
Luonnonvarat voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin sekä uusiutuviin että uusiutumattomiin. Aineettomat luonnonvarat ovat elämys ja kokemusperäisiä. Niitä ovat esimerkiksi metsässä samoilu tai kulttuurimaiseman kauneus. Näiden luonnonvarojen arvoa on mahdotonta mitata rahassa. Elollinen luonto tarjoaa uusiutuvia, aineellisia, luonnonvaroja. Sellaisia ovat esimerkiksi vilja, puut, aurinkoenergia, tuulivoima, kotieläimet ja metsämarjat. Uusiutumattomat luonnonvarat ovat joko kertakäyttöisiä maankamaran aineksia tai sitten niiden uusiutumisaika on erittäin pitkä. Hyvä esimerkki on fossiiliset polttoaineet.
Eläinravinnon käyttö on ongelma
Joudumme muuttamaan ruokatottumuksiamme kasvisruokapitoisemmiksi, jos haluamme olla maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisia. Agroekologian professori Juha Helenius kertoo edellytyksistä ruokkia vuodeksi 2050 ennustetut maailman 9 miljardia ihmistä.
Tehoviljelyllä tarkoitetaan sellaista tuotantotapaa, jossa ensisijaista on sadon määrä. Tehoviljelyllä saadaan aikaan ylituotantoa. Ylituotanto tarkoittaa, että paikallisesti tuotetaan ylimääriä, esim. omaan kulutukseen nähden liikaa ruokaa. Ylijäämä taas on myytävä halvalla maailman markkinoille.
Eläinravinnon käyttö on ongelma, jos eläinravinto on tuotettu syöttämällä eläimille ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvituotantoa tai käyttämällä eläinravinnnon tuottamiseen sellasia peltoja, jotka olisivat sopineet ihmisravinnon tuottamiseen.
Mitä tuotteen ekologisella selkärepulla oikein tarkoitetaan?
Ekologinen selkäreppu on työkalu. Sen avulla mitataan kiloina koko se luonnonvarojen määrä, jonka tuote on elinkaarensa aikana kuluttanut.
Oman elämän hallinta, kulttuurinen identiteetti ja sosiaalinen turva ovat kestävänkehityksen peruspilareita. Ympäristökysymykset kulkevat käsi kädessä edistyksen sekä ihmisen kulttuurisen ja sosiaalisen viihtyvyyden kanssa.
Perustuu ohjelmaan: Kestävä kehitys
