Hyppää pääsisältöön

Mitä on kestävä kehitys?

Kierrätysastioita
Kierrätysastioita. Kuva: Eila Haikarainen/Yle. Kierrätysastioita Kuva: Yle/ Eila Haikarainen jätteet,Roska-astia,Roska,kierrätys,jätteiden kierrätys

Maapallomme resurssit eivät riitä tyydyttämään ihmisten nykyistä kulutustasoa. Termi kestävä kehitys on otettu käyttöön jo 1970-luvulla, jolloin huoli maapallon tulevaisuudesta nousi yleiseen keskusteluun.

Jätteiden lajittelu, vesien ja maavarojen järkevä käyttö ja energian säästäminen ovat esimerkkejä kestävän kehityksen mukaisesta toiminnasta. Kestävä kehitys on kuluttamista tulevien sukupolvien tarpeet huomioiden. Kestävä kehitys kaipaa kuitenkin uusia mittareita, joiden avulla yhteiskunnallista ja taloudellista oikeudenmukaisuutta voidaan mitata yhä tarkemmin.

Vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä - siinä kestävän kehityksen perusta

Videoleikkeessä verrataan suomalaisten nykyistä kulutusta sadan vuoden takaiseen. Lisäksi esitellään kuluttajan kolmen R:n sääntö.

Keskimäärin Suomen metsistä n. 8% on suojeltuja. Ongelmallisena pidetään sitä, että suojelualueet keskittyvät Pohjois-Suomeen, sillä valtion omistamaa maata on Pohjois- ja Itä-Suomessa enemmän kuin Etelä-Suomessa. Yksityismaiden lunastamiseen tarvitaan paljon rahaa.

Mitkä ovat luonnosta saadut aineettomat ja aineelliset hyödyt? Miten niitä voidaan arvottaa?  Tutkija Pentti Åhman kertoo hoitamattomaan soranottoon liittyvistä haitoista.

Kansallispuistot on perustettu lain nojalla

Kansallispuistojen  tarkoituksena on toimia suomalaisen luonnon suojelu- ja virkistysalueinaKansallispuistossa saa liikkua niiden järjestyssääntöjä noudattaen. Marjoja ja sieniä saa poimia omiin tarkoituksiinsa. Suomessa on 35 kansallispuistoa. Luonnonpuistot on perustettu tieteellistä tarkoitusta varten. Siksi ne ovat yleisöltä suljettuja alueita. Luonnonpuistossa ihmisen aiheuttamat vaikutukset pyritään pitämään minimissä.

Aineettomat ja aineelliset luonnonvarat

Luonnonvarat voidaan jakaa aineettomiin ja aineellisiin sekä uusiutuviin että uusiutumattomiin. Aineettomat luonnonvarat ovat elämys ja kokemusperäisiä. Niitä ovat esimerkiksi metsässä samoilu tai kulttuurimaiseman kauneus. Näiden luonnonvarojen arvoa on mahdotonta mitata rahassa. Elollinen luonto tarjoaa uusiutuvia, aineellisia, luonnonvaroja. Sellaisia ovat esimerkiksi vilja, puut, aurinkoenergia, tuulivoima, kotieläimet ja metsämarjat. Uusiutumattomat luonnonvarat ovat joko kertakäyttöisiä maankamaran aineksia tai sitten niiden uusiutumisaika on erittäin pitkä. Hyvä esimerkki on fossiiliset polttoaineet.

Eläinravinnon käyttö on ongelma

Joudumme muuttamaan ruokatottumuksiamme kasvisruokapitoisemmiksi, jos haluamme olla maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisia. Agroekologian professori Juha Helenius kertoo edellytyksistä ruokkia vuodeksi 2050 ennustetut maailman 9 miljardia ihmistä. 

Tehoviljelyllä tarkoitetaan sellaista tuotantotapaa, jossa ensisijaista on sadon määrä. Tehoviljelyllä saadaan aikaan ylituotantoa. Ylituotanto tarkoittaa, että paikallisesti tuotetaan ylimääriä, esim. omaan kulutukseen nähden liikaa ruokaa. Ylijäämä taas on myytävä halvalla maailman markkinoille.

Eläinravinnon käyttö on ongelma, jos eläinravinto on tuotettu syöttämällä eläimille ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvituotantoa tai käyttämällä eläinravinnnon tuottamiseen sellasia peltoja, jotka olisivat sopineet ihmisravinnon tuottamiseen.

Mitä tuotteen ekologisella selkärepulla oikein tarkoitetaan? 

Ekologinen selkäreppu on työkalu. Sen avulla mitataan kiloina koko se luonnonvarojen määrä, jonka tuote on elinkaarensa aikana kuluttanut.

Oman elämän hallinta, kulttuurinen identiteetti ja sosiaalinen turva ovat kestävänkehityksen peruspilareita. Ympäristökysymykset kulkevat käsi kädessä edistyksen sekä ihmisen kulttuurisen ja sosiaalisen viihtyvyyden kanssa.

Perustuu ohjelmaan: Kestävä kehitys

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.