Hyppää pääsisältöön

Rauha

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden.
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden. SA-kuva. Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim ja kenraali Rudolf Walden. Kuva: SA-kuva Carl Gustaf Emil Mannerheim,rauha,Rudolf Walden,tapaamiset

Kesäkuussa 1944 Suomi vaihtoi presidenttiä ja hallitusta. Puna-armeija oli pysäytetty ja Saksa oli kohdannut tappionsa. Vaikka Suomi kamppaili kahden suurvallan puristuksessa, se irrottautui Saksan otteesta ja säilytti itsenäisyytensä Neuvostoliiton painostuksesta huolimatta.

Tietolaatikko

Talvisota 30.9.1939-12.3.1940
Moskovan rauha 12.3.1940
Välirauha 13.3.1940-25.6.1941
Jatkosota 25.6.1941-19.9.1944
Moskovan välirauha 19.9.1944
- rauhansopimuksen päivä
 

Suomen hallituksen sisärengas oli jo keväällä 1944 tullut vakuuttuneeksi, että vain marsalkka Mannerheimilla oli tarpeeksi arvovaltaa Suomen irrottamiseksi sodasta.

Eduskunta valmisteli kolmessa päivässä poikkeuslain, jonka nojalla Mannerheimin valittiin tasavallan presidentiksi elokuun 4.päivänä 1944.

Aselepo ja rauhanneuvottelut

Kolme viikkoa presidenttivalintansa jälkeen Mannerheim pyrki rauhaan Neuvostoliiton kanssa. Rauhanneuvottelujen aloittamisen jälkeen Neuvostoliitolta tuli uhkavaatimus, että Suomen oli ilmoitettava hyväksyykö se ennakkoehdot.

Päämajan käskystä taistelutoimet Neuvostoliittoa vastaan tuli lopettaa 4.9.1944. Näin suomalaiset tekivätkin, mutta venäläiset jatkoivat tulitoimintaa vielä vuorokauden. Partiokahakoissa kaatui 20 suomalaista aselevosta huolimatta. Kolme päivää aselevon jälkeen suomalaisten rauhanvaltuuskunta pääministeri Hackzellin johdolla saapui Moskovaan neuvottelemaan rauhansopimuksesta.

Sopimustekstin mukaan Suomen itäraja noudattelisi vuoden 1940 rauhansopimusta. Lisäksi Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle. Saksalaisten joukkojen aseistariisuntaan oli ryhdyttävä heti. Sotakorvauksia oli maksettava 300 miljoonaa dollaria, joka oli puolet vähemmän kuin aikaisemmin esitetty 600 miljoonaa dollaria. Neuvostoliitto vaati myös, että Porkkalanniemi vuokrataan Neuvostoliiton laivastotukikohdaksi 50 vuodeksi.

Neuvottelut päättyivät 18.syyskuuta uhkavaatimukseen: Suomen valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus viimeistään seuraavana päivänä klo 12 mennessä, muussa tapauksessa koko maata uhkasi välitön miehitys. Suomen valtuuskunta allekirjoitti Moskovassa välirauhasopimuksen juuri ennen kuin määräaika meni umpeen. Jatkosodan rauhansopimus allekirjoitettiin 19.9.1944.

Syysmanööveri

Välirauhasopimuksesta huolimatta sota ei ollut Suomen osalta vielä ohi. Maassa oli vielä yli 200.000 saksalaissotilasta, joita alettiin välirauhasopimuksen mukaisesti poistamaan. Lokakuun ensimmäisinä päivinä entiset aseveljet taistelivat Torniossa ja Kemissä ja niin kutsuttu Lapin sota alkoi.

Suomi maailmansodan näyttämönä

Historiantutkijat ovat eri mieltä siitä, kävikö Suomi erillissotaa vai ei. Jatkosota halutaan nähdä jatkona talvisodalle, jossa käytiin sotaa Neuvostoliittoa vastaan. Sodassa taisteltiin Neuvostoliiton miehitystä vastaan. Toisaalta Suomen ja Saksan sotavoimat toimivat selkeästi synkronissa, mutta yhteys Saksan operaatio Barbarossaan (koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon) nähdään rajattuna, vaikka sotilaallisesti kyse oli yhteisestä sodasta.

Moskovan rauhanneuvottelut. Suomen valtuuskunta: kenraali Rudolf Walden, pääministeri Antti Hackzell, kenraali Erik Heinrichs ja kenraali Oscar Enckell. SA-kuva.

Moskovan rauhanneuvottelut. Suomen valtuuskunta: kenraali Rudolf Walden, pääministeri Antti Hackzell, kenraali Erik Heinrichs ja kenraali Oscar Enckell. SA-kuva.Moskovan rauhanneuvottelut. Suomen valtuuskunta: kenraali Rudolf Walden, pääministeri Antti Hackzell, kenraali Erik Heinrichs ja kenraali Oscar Enckell. SA-kuva.
Suomalaiset sotilaat lukevat autossa "Uusi Suomi" -sanomalehdestä uutista Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksesta. SA-kuva.

Suomalaiset sotilaat lukevat autossa "Uusi Suomi" -sanomalehdestä uutista Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksesta. SA-kuva.Suomalaiset sotilaat lukevat autossa "Uusi Suomi" -sanomalehdestä uutista Suomen ja Neuvostoliiton rauhansopimuksesta. SA-kuva.
Aselepo on solmittu, sotilaat nousevat taisteluhaudan reunalle ammunnan lakattua Laatokan koillispuolella. SA-kuva.

Aselepo on solmittu, sotilaat nousevat taisteluhaudan reunalle ammunnan lakattua Laatokan koillispuolella. SA-kuva.Aselepo on solmittu, sotilaat nousevat taisteluhaudan reunalle ammunnan lakattua Laatokan koillispuolella. SA-kuva.
Aselepo on solmittu, suomalainen upseeri ja venäläinen upseeri vertailevat kellonaikaa kelloistaan. SA-kuva.

Aselepo on solmittu, suomalainen upseeri ja venäläinen upseeri vertailevat kellonaikaa kelloistaan. SA-kuva.Aselepo on solmittu, suomalainen upseeri ja venäläinen upseeri vertailevat kellonaikaa kelloistaan. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: Helsingin yliopiston historian professori Henrik Meinander,  Helsingin ja Tampereen yliopistojen historian professori Ohto Manninen ja sotahistorioitsija evp. Ari Raunio sekä veteraanit Ensio Ikonen ja Eino Salomaa. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä

    Suosittelualgoritmit pitävät sinut kuplassa

    Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä Oletko huomannut että törmäät jatkuvasti samojen ihmisten juttuihin somessa? Näetkö netissä useimmiten mielipiteitä, joista olet samaa mieltä? Jos kuulostaa tutulta, niin olet luultavasti joutunut suosittelualgoritmien aiheuttamaan informaatiokuplaan.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Työelämä

    Yhdeksän kysymystä ja vastausta työtodistuksista.

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?