Hyppää pääsisältöön

Sotatraumat

Lotta hoitaa vaikeasti haavoittunutta sotilasta sotasairaalassa.
Lotta hoitaa vaikeasti haavoittunutta sotilasta sotasairaalassa. SA-kuva. Lotta hoitaa vaikeasti haavoittunutta sotilasta sotasairaalassa. Kuva: SA-kuva sairaanhoito,sairaanhoitajat,lääkärit,sota,jatkosota,Sotasairaala

Sota vaivasi jälkikäteen monta veteraania. Moni ei koskaan ehtinyt kertoa tarinaansa. Toiset palasivat rintamalta kotiin syvästi traumatisoituneina. Myös kotiväki altistui traumoille.

Tietolaatikko

Jatkosodan uhriluvut:

Menehtyneet 63.000 henkilöä
- vajaa 8.000 kuoli tauteihin, tapaturmiin, katosi ja tappoi itsensä
Haavoittuneet 150.000 henkilöä
Sotavangit 3.500 henkilöä (suomalainen tutkimus)
Sotavangit 2.377 henkilöä (neuvostol. tutkimus: vain ne, jotka pääsivät hengissä vankileirille asti)
lähde: Jatkosodan Pikkujättiläinen (WSOY 2005)

Jatkosodan aikana osattiin varautua jo paremmin modernin sodankäynnin aiheuttamiin psyykkisiin ongelmiin kuin talvisodassa, jossa ei ollut edes hoito-organisaatiota olemassa.

Ajan suuntauksen mukaan ajateltiin, että psyykkiset oireet tai sotaneuroosi aiheutuivat sotilaasta itsestään, eikä sotilaan kokemistaan asioista.

Tutkimusten mukaan jatkosodan aikana vajaa 18 000 sotilasta kärsi  psyykkisestä oireilusta.

Psykiatrinen hoito merkitsi toisille stigmaa, josta haluttiin vaieta häpeän vuoksi. Hermojen menettäminen nähtiin myös mielisairautena, vaikka kyse oli enemmän posttraumaattisesta stressistä, joka johtui kovista sotakokemuksista.

Sotilassairaaloiden psykiatriset hoitomenetelmät olivat nykykatsannon mukaan varsin alkeellisella tasolla. Aluksi käytettiin lähinnä lepoa ja naissairaanhoitajien puhutteluja, joissa vedottiin potilaiden miehuuteen.

Rangaistusluonteisia menetelmiä

Jos puhuttelut eivät auttaneet, otettiin järeämmät hoitomenetelmät käyttöön.  Menetelmät olivat rajuja kuten sähköshokki- tai insuliinihoito, joissa potilas vaipui koomaan, josta taas virvotettiin sokeriliemellä. Kolmas keino oli antaa kouristuksia aiheuttavaa verenkiertolääkettä(cardiazol), jota pistettiin laskimoon.

Hoidot auttoivat toisia sotilaita. Oireet saatiin osittain katoamaan, mutta menetelmät  eivät hoitaneet itse traumaa.  

Elämää veitsenterällä

Traumat tulivat myös kotiutuvien sotilaiden myötä kotiin. Rintamakokemukset näkyivät monella tavalla myös sotilaiden vaimoille ja lapsille. Pahiten traumatisoituneilla miehillä oli usein suuria vaikeuksia siirtyä sodan jälkeen isän rooliin, sillä sukupolvien välinen kuilu sodan jälkeen oli hyvin suuri.

Kotona näkyi tunne-elämän ongelmia kuten liioiteltua tunnekontrollia, apaattisuutta, arvaamattomia raivokohtauksia, kyvyttömyyttä tuntea iloa. Alkoholismiakin esiintyi.  Erään kertomuksen mukaan tuulen vihellys sai traumatisoituneen sotilaan kuvittelemaan, että on tulossa keskitys ja niinpä hän heittäytyi maahan.

Osa naisista ja lapsista koki sota-ahdistusta ja oireili psyykkisesti. Ruokatarvikkeiden piti olla sängyn vieressä, sillä pommisuojaan piti lähteä nopealla varoitusajalla. Puute ja pula ruuasta ja huoli miehistä vaati naisilta henkistä vahvuutta. Lapsille ei saanut näyttää pelkoaan.

Lapsia ei ymmäretty ajatella, kun heitä lähetettiin vieraisiin perheisiin turvaan. Moni sotalapsi menetti kykynsä leikkiä ja koki turvattomuuden tunnetta. Ajan tapaan ajateltiin, että aina oli joku, jolle oli käynyt vielä huonommin, joten omia kokemuksia pyrittiin enemmän vähättelemään.

Sotatraumat periytyvät sukupolvelta toiselle

Sotatraumoista eivät kärsi ainoastaan sodankokeneiden sukupolvi ja heidän lapsena, vaan ehkä vielä  seuraavatkin sukupolvet.  Erään teorian mukaan vasta   4. sodan jälkeen syntynyt sukupolvi pystyy purkamaan sodan aiheuttamaa traumaa.

Sotilas kävelemässä maantiellä leipälaukku olalla ja mantteli käsivarrella vetäytymisvaiheessa. SA-kuva.

Sotilas kävelemässä maantiellä leipälaukku olalla ja mantteli käsivarrella vetäytymisvaiheessa. SA-kuva.Sotilas kävelemässä maantiellä leipälaukku olalla ja mantteli käsivarrella vetäytymisvaiheessa. SA-kuva.
Mies onkii. Kuva: Ruth Träskman/Yle.

Mies onkii. Kuva: Ruth Träskman/Yle.Mies onkii. Kuva: Ruth Träskman/Yle.
Lääkintäkapteeni kipsaa haavoittuneen jalkaa. SA-kuva.

Lääkintäkapteeni kipsaa haavoittuneen jalkaa. SA-kuva.Lääkintäkapteeni kipsaa haavoittuneen jalkaa. SA-kuva.

Perustuu ohjelmaan: Suomi jatkosodassa. Haastateltavat: väitöskirjatutkija Ville Kivimäki Åbo Akademista, väitöskirjatutkija Jenni Kirves Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian laitokselta sekä veteraanit Ensio Ikonen, Aarne Jänterä, Tauno Junnonen ja Eino Salomaa. Toimittaja: Seppo Heikkinen. Vuosi: 2011.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Islamin vieraana

    6-osainen sarja islamista.

    6-osaisessa sarjassa professori Jaakko Hämeen-Anttila johdattaa kiehtovalle matkalle islamin maailmaan – sen historiaan, kulttuuriin, kuvataiteisiin, musiikkiin ja kirjallisuuteen sekä ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ohjelmasarja on valmistunut v. 2003.

  • Buddhan jalanjäljillä

    Buddhalaisuus

    Buddhalaisuus ei ole kristinuskoon tai islamiin verrattavissa oleva uskonto, vaan pikemmin filosofia, joka opettaa tien korkeimman moraalisen, henkisen ja intellektuaalisen "valaistumisen" saavuttamiseen.