Hyppää pääsisältöön

Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven sinisen kukan maa

Henkilökuva vuodelta 1981 kertoo tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärven työstä, materiaalivalinnoista ja Sinisen kukan maa -ryijyn tekoprosessista. Vasta irtauduttuaan opiskeluaikana iskostetusta käytännöllisyyden tavoittelusta, Kukkasjärvi vapautui tekemään muotoa ja tunnetta ilmentäviä taidetekstiilejä.

Tietolaatikko

Tekstiilitaiteilija Irma Kukkasjärvi (1941–2011) valmistui Taideteollisessa korkeakoulusta 1968. Myöhemmin hän toimi myös koulun tuntiopettajana ja tekstiilitaiteen professorina. Taideteollisuusliitto Ornamo valitsi Irma Kukkasjärven vuoden tekstiilitaiteilijaksi 1984.

Pro arte utili -sarja Sinisen kukan maa -jaksossa Irma Kukkasjärvi esittelee töitään ja työtapojaan, kertoo ryijyperinteestä ja pohtii omaa kehitystään tekstiilitaiteilijana.

Irma Kukkasjärvi kertoo olleensa 1960-luvulla Taideteollisessa korkeakoulussa kuuliainen Kaj Franckin opetuslapsi. Kaiken oli oltava tarkoituksenmukaista ja oli varottava tekemästä koriste-esineitä. Kukkasjärvi ei tuolloin voinut kuvitellakaan tekevänsä joskus seinälle nostettavaa ryijyä tai pystyttävänsä näyttelyä, sillä kaiken oli suuntauduttava kohti teollisuutta.

Kukkasjärvi sanoo vapautuneensä tästä krampista vasta 1970-luvulla, jolloin hän ymmärsi myös taidetekstiilillä olevan oman funktionsa.

Teollisesta suunnittelusta Kukkasjärvi sai kuitenkin 1980-luvulla rahat taiteellisen puolen toteuttamiseen:
– Niin mielellään kuin taidetekstiiliä tekisikin enemmän, niin siihen ei ole mahdollisuutta, sillä ne vaativat valtavasti rahaa: materiaalit maksavat ja kutominen on mielettömän hidasta puuhaa. Näin ollen raha materiaaleihin on saatava teollisuussuunnittelun kautta, Kukkasjärvi kertoo.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto