Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Turhaa tohinaa kännyköiden tietoturvasta

Ensimmäisen matkapuhelimen sain käyttööni 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 2007 siirryin älykkäisiin puhelimiin ensimmäisen iPhonen myötä ja tablet-aikaan vuonna 2010 iPadin kanssa. Voin todeta, etten ole koskaan ollut tekemisissä mobiililaitteen haittaohjelman tai viruksen kanssa - eivätkä ole tuttunikaan.  Siksi tohina mobiilista tietoturvasta vaikuttaa ylilyövältä. Myös järjen käyttö on sallittu. 

Kun mobiililaitteissa säilytetään nykyään yhäe enemmän myös arkaluonteista tietoa, ovat tietoturvayhtiöt innoissaan myymässä erilaisia ratkaisuja ja julkaisemassa pelottavaa tilastotietoa, uhkaraportteja. Näiden perimmäinen ajatus on tietysti saada ihmiset ostamaan lisää virusturvaa. Tämä mielessä, luetaanpa yhtä niistä hieman tarkemmin.

Kotimainen F-Secure toteaa viimeisimmässä uhkaraportissaan, että kännyöiden Symbian-käyttöjärjestelmälle, eli käytännössä nokialaisille, suunnitellut haittaohjelmat tulevat olemaan ongelma erityisesti kehittyvissä maissa, joissa halpoja puhelimia käytetään enemmän. Tyypillisin on troijalainen, joka esittää olevansa päivitys tai ohjelma.

Suurin osa haittaohjelmista tulee Kiinasta, ja ne liittyvät useimmiten tekstiviestien käyttämiseen tai wap-palveluihin. Tekstiviesti voi esimerkiksi kehottaa lataamaan oikealta näyttävän päivityksen johonkin ohjelmaan tai saa soittamaan kalliiseen palvelunumeroon, jonka tuotot menevät kehittäjien käsiin. Ei kuulosta vielä kovin pelottavalta. Kukaan järkevä ihminen ei käytä enää wapia, eikä liene vaikea huomata tekstiviestihuijauksiakaan. Älä vastaa outoihin viesteihin.

Maailman suosituin mobiilikäyttöjärjestelmä on Android. Sen haittaohjelmien määrä on kasvussa, mikä johtuu F-Securen mukaan alustan nopeasta yleistymisestä erityisesti Kiinassa ja Venäjällä. Näillä alueilla käytetään paljon Googlen omaa sovelluskauppaa turvattomampia, ulkopuolisia sovelluskauppoja. Haittaohjelmat liittyvät useimmiten tekstiviestien lähettämiseen ja tietojen keruuseen laitteista.

Google on tarttunut ongelmaan ja Jellybean-päivitys tuo uusia turvallisuusominaisuuksia. Myös Googlen omassa sovelluskaupassa on otettu käyttöön Bouncer-järjestelmä haittaohjelmien havaitsemiseksi. Älä lataa ohjelmia virallisten kauppojen ulkopuolelta.

Suomessa on turha edes puhua BlackBerry-alustasta, joten kolmas merkittävä osapuoli on Applen iOS. Alkusyksystä iOS:lle julkaistiin mm. FinSpy-troijalainen, joka pystyy tallentamaan näppäinpainalluksia ja seuraamaan puheluja ja tekstiviestejä. Pelottavaa kyllä, mutta ainoa keino saada se omaan iPhoneen on asentaa se esimerkiksi omituisen tekstiviestin kautta. Lisäksi se näyttäisi toimivan vain vanhassa iOS 4:ssä.

Toinen huomioitu tapaus oli Find and Call -sovellus, joka lähettää puhelimesi yhteystiedot palvelimelle ja roskapostia kaikille tutuille. Tämä on ollut viiden vuoden aikana ensimmäinen pahempi haittaohjelma, joka on päässyt App Storen sensorien läpi. Kun ottaa huomioon, että vaivaiset 1,1 prosenttia mobiiliuhista esiintyy iOS:llä, ei iLuurin käyttäjänkään kannata hirveästi hikoilla tietoturvan takia.

Vielä pienempi tartunnan riski on Windows-mobiililaitteita käytettäessä, koska ne eivät ole vielä kovin suosittuja ja haittaohjelmien tekijät eivät ole niistä (ainakaan vielä) kiinnostuneita. Jos haluaa siis pelata varman päälle, kannattaa valita Windows- tai iOS-puhelin, mutta riski joutua  haittaohjelman uhriksi on varsin pieni vielä millään muullakaan mobiililaitteella.

Näiden perusteesien avulla pärjää jo pitkälle:

  1. Älä paina kyllä-painiketta, ellet ole varma seurauksista.
  2. Älä avaa omituisia liitteitä, klikkaa linkkejä tai osallistu kilpailuihin.
  3. Jos tuntematon laite yrittää ottaa bluetooth-yhteyden, katkaise yhteys. Älä pidä yhteyttä auki, ellet todella tarvitse sitä.
  4. Älä lataa sovelluksia muista kuin virallisista kaupoista.
  5. Suojaa laitteesi salasanalla ja sim-kortin salasanalla.
  6. Älä murra laitteen käyttöjärjestelmää.
  7. Varmuuskopioi laite tietokoneelle tai pilvipalveluun.
  8. Päivitä laitteen käyttöjärjestelmä aina uusimpaan versioon.

 Jos jollain on kokemusta kännykän virustartunnasta, siitä olisi mielenkiintoista kuulla. 

 

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.