Hyppää pääsisältöön

Jake Nyman aloitti 1970-luvulla uransa radion rocktietäjänä

Jake Nymanin pitkä työrupeama valtakunnallisena rocktoimittajana alkoi marraskuussa 1972. Hänen alkuaikojen ohjelmansa kertovat tekijänsä antaumuksellisesta paneutumisesta rockmusiikkiin, mutta ne kuvaavat kiintoisasti myös aikansa radiokulttuuria ja mm. postin kulun vaikutuksia radio-ohjelman tekoon. Viikset ja innostus ovat säilyneet läpi vuosikymmenten.

Yleisradion rockohjelmia tehtiin 1970-luvun alkupuolella radion viihdeosaston alaisuudessa. Vuosikymmenen puolivälin ympärillä ainoa vakituinen rocktoimittaja oli Heikki "Hector" Harma, joka sai Nymanin apurikseen. Rockaiheisia ohjelmia tehtiin vielä melko vähän ja harvakseen.

Aluksi freelancerina toimineen Nymanin ensimmäisiä lähetyksiä ei ole tallessa, mutta oheisessa valikoimassa kuullaan näytteitä hänen 1970-luvun ohjelmistaan. Jo toisena radiovuotenaan Nyman kelpuutettiin mukaan kunnianhimoiseen hankkeeseen, jossa kartoitettiin popmusiikin historiaa 1950-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Sarjan muut tekijät olivat Harma, musiikkitutkija Pekka Gronow ja toimittaja Matti Laipio. Popin historiaa -hanke esiteltiin yleisölle radiokeskustelussa, jossa rockin historia käytiin pääkohdiltaan läpi.

Viikottainen sarja alkoi syyskuussa 1973 ja jatkui alkuvuoteen 1975. Jaksojen tärkeimpänä antina olivat levyt, sen sijaan ”minkäänlaista pohdiskelua ei niihin tule liittymään”, Gronow lupasi. Levyihin keskittymistä perusteltiin sillä, että tuohon aikaan monillakaan ei ollut mahdollisuus kuulla kattavasti rockin soivaa historiaa.

Kuuntelumusa oli Jaken mittavan radiouran ensimmäinen oma ohjelmasarja. Ohjelman musiikki on pääosin uusilta levyiltä. Artistiesittelyssä on sittemmin lähes unohdettu laulaja-lauluntekijä Shawn Phillips, ja mukana on myös kuuntelijakysymys. Näyte kertoo muun ohella myös aikakauden ohjelma-ajattelusta: seuraavan kerran aiheeseen palattaisiin kahden viikon päästä.

Kuuntelumusan vakituiseen Sokkotesti-osaan istutetaan huippusuositun Hullujussi-yhtyeen jäsenet Eeki Mantere ja Heimo "Holle" Holopainen. Heidän tehtävänään oli kommentoida vuoden 1974 rock-satoa. Ruusuja saavat karheaääniset äijät Van Morrison, "lakuksi" luultu Jerry LaCroix ja Muddy Waters, risuja mm. Hot Tuna, Blue Öyster Cult ja Terry Jacks.

Bryan Ferryn coverkappale kirvoittaa viittauksen Hullujussin huumorihahmoihin: "Kävisi Frederik D. Kansan demolevyksi". Dave "Isokynä" Lindholm sai tyrmäävän tuomion Se se on rokkii -parodiasinglellään: "Mielettömän huono äänitys ja laulaja oli kuin Jussi Raittinen murrosiässä."

Ohjelmassa Rock-viikko kuultiin otsikon mukaisesti musiikkiuutisia, Suomessa vierailevien artistien haastatteluja, poimintoja USA:n ja Englannin myyntilistoista ja muita uutuuslevyjä. Kaikelle tälle oli varattu aikaa noin 50 minuuttia viikossa. Kommunikaatioyhteydet olivat vielä hitaat, ja Nyman joutuukin valittelemaan, että "USA:n tilaston kärkipään levyjä emme ole vielä saaneet".

Syyskuulla 1976 radioidussa ohjelmassa erityisen kriittisestä asenteesta vastaa Nymanin kollega Liisa Lääveri, joka mm. arvioi Tavastialla esiintyneen Groundhogs-bändin "aika ilmeettömäksi ja tavanomaiseksi" (kitaristi Tony McPheen haastattelu sisältyy ohjelmaan). Suomalaisen "Jason Waven" alias Jaakko Laineen yksin toteuttama single "menee siinä missä muukin kantrimusiikki", mutta "parempaan tulokseen olisi päästy, jos levyllä olisi käytetty osaavia ammattimuusikoita".

Teksti: Jukka Lindfors & Harri Tuominen

Tietolaatikko

Ohjelmista on poistettu Gramex-suojattu musiikki kokonaan tai suurimmalta osin sitä koskevien käyttörajoitusten johdosta.

Jarmo Juhani "Jake" Nyman on syntynyt 10. elokuuta 1949 Nurmossa (nyk. osa Seinäjokea). Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Hämeenlinnassa. Nymanin ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin 13.11.1972. Hänen tunnettuja ohjelmiaan ovat mm. Nuorten sävellahja, Pop eilen — tänään, Kovan päivän ilta, Rokkivekkari, Rockradio, Kadonneen levyn metsästäjät, Onnenpäivä, Sokkotreffit, Tähtisumua, Kersantti Pippuri, Nousevan auringon talo ja Muistojen bulevardi. Hän on ollut käsikirjoittajana tai dramaturgina myös mm. radiokuunnelmissa Olipa kerran Beatles ja Miljoonan dollarin lapset. Nyman on myös kirjoittanut useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia, kuten Rocktieto 1-3, Onnenpäivät 1-2 ja Suomi soi 1-4.

Yleisradio alkoi varovasti kasvattaa pop- ja rockohjelmistoaan 1970-luvun alkupuolella. Kysyntä olikin kovaa: Jake Nymanin mukaan esim. Pop eilen — tänään ja Nuorten sävellahja keräsivät kumpikin parhaimmillaan miljoona kuulijaa. Radion rockjournalismi oli erittelevää ja arvottavaa: toimittajat (samoin kuin kollegansa alan lehdissä) halusivat tarjota kuultavaksi ennen kaikkea kehittyvää, kokeilevaa ja luovaa musiikkia. Ohjelma-aika pysyi kuitenkin vielä hyvin rajallisena siihen asti, kun Rockradio vuonna 1980 perustettiin. 1970-luvun puolivälissä rockmusiikkia kuultiin viikottain vain seitsemisen tuntia. Ohjelmat oli lisäksi jaettu ohjelmakaavioon hujan hajan, ja musiikkilähetysten välissä kuultiin milloin mitäkin ohjelmia. Usein sattui, että ohjelma jäi väliin jonkin pienemmänkin urheilukilpailun takia. (Lähde: Seppo Bruun ym., Jee jee jee. Suomalaisen rockin historia, WSOY 2002.)

Kuuntelumusa-ohjelmasta on poistettu musiikki Gramex-rajoitusten johdosta. Alkuperäisessä ohjelmassa kuultiin seuraavat kappaleet:
Brew: Welcome to the Music
Stevie Wonder: They Won’t Go When I Go
Eric Clapton: Please Be With Me
Eric Clapton: Let It Grow
Van Morrison: Here Comes the Night
Hot Tuna: I See the Light
Blue Öyster Cult: Dominance And Submission
Bryan Ferry: Smoke Gets in Your Eyes
Isokynä ja Orfeus: Se se on rokkii
Jerry LaCroix: Mean Old World
Terry Jacks: Seasons in the Sun
Kaseva: Striptease-tanssija
Bob Dylan & The Band: Like a Rolling Stone
Muddy Waters: Rollin´ And Tumblin´
Shawn Phillips: Landscape
Shawn Phillips: All the Kings And Castles

Kommentit
  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.