Hyppää pääsisältöön

Jake Nyman aloitti 1970-luvulla uransa radion rocktietäjänä

Jake Nymanin pitkä työrupeama valtakunnallisena rocktoimittajana alkoi marraskuussa 1972. Hänen alkuaikojen ohjelmansa kertovat tekijänsä antaumuksellisesta paneutumisesta rockmusiikkiin, mutta ne kuvaavat kiintoisasti myös aikansa radiokulttuuria ja mm. postin kulun vaikutuksia radio-ohjelman tekoon. Viikset ja innostus ovat säilyneet läpi vuosikymmenten.

Yleisradion rockohjelmia tehtiin 1970-luvun alkupuolella radion viihdeosaston alaisuudessa. Vuosikymmenen puolivälin ympärillä ainoa vakituinen rocktoimittaja oli Heikki "Hector" Harma, joka sai Nymanin apurikseen. Rockaiheisia ohjelmia tehtiin vielä melko vähän ja harvakseen.

Aluksi freelancerina toimineen Nymanin ensimmäisiä lähetyksiä ei ole tallessa, mutta oheisessa valikoimassa kuullaan näytteitä hänen 1970-luvun ohjelmistaan. Jo toisena radiovuotenaan Nyman kelpuutettiin mukaan kunnianhimoiseen hankkeeseen, jossa kartoitettiin popmusiikin historiaa 1950-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Sarjan muut tekijät olivat Harma, musiikkitutkija Pekka Gronow ja toimittaja Matti Laipio. Popin historiaa -hanke esiteltiin yleisölle radiokeskustelussa, jossa rockin historia käytiin pääkohdiltaan läpi.

Viikottainen sarja alkoi syyskuussa 1973 ja jatkui alkuvuoteen 1975. Jaksojen tärkeimpänä antina olivat levyt, sen sijaan ”minkäänlaista pohdiskelua ei niihin tule liittymään”, Gronow lupasi. Levyihin keskittymistä perusteltiin sillä, että tuohon aikaan monillakaan ei ollut mahdollisuus kuulla kattavasti rockin soivaa historiaa.

Kuuntelumusa oli Jaken mittavan radiouran ensimmäinen oma ohjelmasarja. Ohjelman musiikki on pääosin uusilta levyiltä. Artistiesittelyssä on sittemmin lähes unohdettu laulaja-lauluntekijä Shawn Phillips, ja mukana on myös kuuntelijakysymys. Näyte kertoo muun ohella myös aikakauden ohjelma-ajattelusta: seuraavan kerran aiheeseen palattaisiin kahden viikon päästä.

Kuuntelumusan vakituiseen Sokkotesti-osaan istutetaan huippusuositun Hullujussi-yhtyeen jäsenet Eeki Mantere ja Heimo "Holle" Holopainen. Heidän tehtävänään oli kommentoida vuoden 1974 rock-satoa. Ruusuja saavat karheaääniset äijät Van Morrison, "lakuksi" luultu Jerry LaCroix ja Muddy Waters, risuja mm. Hot Tuna, Blue Öyster Cult ja Terry Jacks.

Bryan Ferryn coverkappale kirvoittaa viittauksen Hullujussin huumorihahmoihin: "Kävisi Frederik D. Kansan demolevyksi". Dave "Isokynä" Lindholm sai tyrmäävän tuomion Se se on rokkii -parodiasinglellään: "Mielettömän huono äänitys ja laulaja oli kuin Jussi Raittinen murrosiässä."

Ohjelmassa Rock-viikko kuultiin otsikon mukaisesti musiikkiuutisia, Suomessa vierailevien artistien haastatteluja, poimintoja USA:n ja Englannin myyntilistoista ja muita uutuuslevyjä. Kaikelle tälle oli varattu aikaa noin 50 minuuttia viikossa. Kommunikaatioyhteydet olivat vielä hitaat, ja Nyman joutuukin valittelemaan, että "USA:n tilaston kärkipään levyjä emme ole vielä saaneet".

Syyskuulla 1976 radioidussa ohjelmassa erityisen kriittisestä asenteesta vastaa Nymanin kollega Liisa Lääveri, joka mm. arvioi Tavastialla esiintyneen Groundhogs-bändin "aika ilmeettömäksi ja tavanomaiseksi" (kitaristi Tony McPheen haastattelu sisältyy ohjelmaan). Suomalaisen "Jason Waven" alias Jaakko Laineen yksin toteuttama single "menee siinä missä muukin kantrimusiikki", mutta "parempaan tulokseen olisi päästy, jos levyllä olisi käytetty osaavia ammattimuusikoita".

Teksti: Jukka Lindfors & Harri Tuominen

Tietolaatikko

Ohjelmista on poistettu Gramex-suojattu musiikki kokonaan tai suurimmalta osin sitä koskevien käyttörajoitusten johdosta.

Jarmo Juhani "Jake" Nyman on syntynyt 10. elokuuta 1949 Nurmossa (nyk. osa Seinäjokea). Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Hämeenlinnassa. Nymanin ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin 13.11.1972. Hänen tunnettuja ohjelmiaan ovat mm. Nuorten sävellahja, Pop eilen — tänään, Kovan päivän ilta, Rokkivekkari, Rockradio, Kadonneen levyn metsästäjät, Onnenpäivä, Sokkotreffit, Tähtisumua, Kersantti Pippuri, Nousevan auringon talo ja Muistojen bulevardi. Hän on ollut käsikirjoittajana tai dramaturgina myös mm. radiokuunnelmissa Olipa kerran Beatles ja Miljoonan dollarin lapset. Nyman on myös kirjoittanut useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia, kuten Rocktieto 1-3, Onnenpäivät 1-2 ja Suomi soi 1-4.

Yleisradio alkoi varovasti kasvattaa pop- ja rockohjelmistoaan 1970-luvun alkupuolella. Kysyntä olikin kovaa: Jake Nymanin mukaan esim. Pop eilen — tänään ja Nuorten sävellahja keräsivät kumpikin parhaimmillaan miljoona kuulijaa. Radion rockjournalismi oli erittelevää ja arvottavaa: toimittajat (samoin kuin kollegansa alan lehdissä) halusivat tarjota kuultavaksi ennen kaikkea kehittyvää, kokeilevaa ja luovaa musiikkia. Ohjelma-aika pysyi kuitenkin vielä hyvin rajallisena siihen asti, kun Rockradio vuonna 1980 perustettiin. 1970-luvun puolivälissä rockmusiikkia kuultiin viikottain vain seitsemisen tuntia. Ohjelmat oli lisäksi jaettu ohjelmakaavioon hujan hajan, ja musiikkilähetysten välissä kuultiin milloin mitäkin ohjelmia. Usein sattui, että ohjelma jäi väliin jonkin pienemmänkin urheilukilpailun takia. (Lähde: Seppo Bruun ym., Jee jee jee. Suomalaisen rockin historia, WSOY 2002.)

Kuuntelumusa-ohjelmasta on poistettu musiikki Gramex-rajoitusten johdosta. Alkuperäisessä ohjelmassa kuultiin seuraavat kappaleet:
Brew: Welcome to the Music
Stevie Wonder: They Won’t Go When I Go
Eric Clapton: Please Be With Me
Eric Clapton: Let It Grow
Van Morrison: Here Comes the Night
Hot Tuna: I See the Light
Blue Öyster Cult: Dominance And Submission
Bryan Ferry: Smoke Gets in Your Eyes
Isokynä ja Orfeus: Se se on rokkii
Jerry LaCroix: Mean Old World
Terry Jacks: Seasons in the Sun
Kaseva: Striptease-tanssija
Bob Dylan & The Band: Like a Rolling Stone
Muddy Waters: Rollin´ And Tumblin´
Shawn Phillips: Landscape
Shawn Phillips: All the Kings And Castles

Kommentit
  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.

  • Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

    Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

    Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

  • Uspenskin katedraali pääkirkkona, työpaikkana ja toisena kotina

    Mikael Perovuo kertoo katedraalista ja elämästään 1978.

    Helsingin ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1827. Seurakunnan pääkirkko on Uspenskin katedraali, joka rakennettiin Katajanokalle vuonna 1868. Mikael Perovuo työskenteli isänsä jälkeen katedraalin päävahtimestarina ja alttaripalvelijana. Asta Heickellin raportissa vuodelta 1978 Perovuo tarinoi sukunsa elämästä Suomessa, kertoi ortodoksisesta kirkosta ja muisteli työtään katedraalissa.

  • Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella

    Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?

    Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.

  • Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä

    Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.

    Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.