Hyppää pääsisältöön

Jake Nyman aloitti 1970-luvulla uransa radion rocktietäjänä

Jake Nymanin pitkä työrupeama valtakunnallisena rocktoimittajana alkoi marraskuussa 1972. Hänen alkuaikojen ohjelmansa kertovat tekijänsä antaumuksellisesta paneutumisesta rockmusiikkiin, mutta ne kuvaavat kiintoisasti myös aikansa radiokulttuuria ja mm. postin kulun vaikutuksia radio-ohjelman tekoon. Viikset ja innostus ovat säilyneet läpi vuosikymmenten.

Yleisradion rockohjelmia tehtiin 1970-luvun alkupuolella radion viihdeosaston alaisuudessa. Vuosikymmenen puolivälin ympärillä ainoa vakituinen rocktoimittaja oli Heikki "Hector" Harma, joka sai Nymanin apurikseen. Rockaiheisia ohjelmia tehtiin vielä melko vähän ja harvakseen.

Aluksi freelancerina toimineen Nymanin ensimmäisiä lähetyksiä ei ole tallessa, mutta oheisessa valikoimassa kuullaan näytteitä hänen 1970-luvun ohjelmistaan. Jo toisena radiovuotenaan Nyman kelpuutettiin mukaan kunnianhimoiseen hankkeeseen, jossa kartoitettiin popmusiikin historiaa 1950-luvun alusta 1960-luvun loppuun. Sarjan muut tekijät olivat Harma, musiikkitutkija Pekka Gronow ja toimittaja Matti Laipio. Popin historiaa -hanke esiteltiin yleisölle radiokeskustelussa, jossa rockin historia käytiin pääkohdiltaan läpi.

Viikottainen sarja alkoi syyskuussa 1973 ja jatkui alkuvuoteen 1975. Jaksojen tärkeimpänä antina olivat levyt, sen sijaan ”minkäänlaista pohdiskelua ei niihin tule liittymään”, Gronow lupasi. Levyihin keskittymistä perusteltiin sillä, että tuohon aikaan monillakaan ei ollut mahdollisuus kuulla kattavasti rockin soivaa historiaa.

Kuuntelumusa oli Jaken mittavan radiouran ensimmäinen oma ohjelmasarja. Ohjelman musiikki on pääosin uusilta levyiltä. Artistiesittelyssä on sittemmin lähes unohdettu laulaja-lauluntekijä Shawn Phillips, ja mukana on myös kuuntelijakysymys. Näyte kertoo muun ohella myös aikakauden ohjelma-ajattelusta: seuraavan kerran aiheeseen palattaisiin kahden viikon päästä.

Kuuntelumusan vakituiseen Sokkotesti-osaan istutetaan huippusuositun Hullujussi-yhtyeen jäsenet Eeki Mantere ja Heimo "Holle" Holopainen. Heidän tehtävänään oli kommentoida vuoden 1974 rock-satoa. Ruusuja saavat karheaääniset äijät Van Morrison, "lakuksi" luultu Jerry LaCroix ja Muddy Waters, risuja mm. Hot Tuna, Blue Öyster Cult ja Terry Jacks.

Bryan Ferryn coverkappale kirvoittaa viittauksen Hullujussin huumorihahmoihin: "Kävisi Frederik D. Kansan demolevyksi". Dave "Isokynä" Lindholm sai tyrmäävän tuomion Se se on rokkii -parodiasinglellään: "Mielettömän huono äänitys ja laulaja oli kuin Jussi Raittinen murrosiässä."

Ohjelmassa Rock-viikko kuultiin otsikon mukaisesti musiikkiuutisia, Suomessa vierailevien artistien haastatteluja, poimintoja USA:n ja Englannin myyntilistoista ja muita uutuuslevyjä. Kaikelle tälle oli varattu aikaa noin 50 minuuttia viikossa. Kommunikaatioyhteydet olivat vielä hitaat, ja Nyman joutuukin valittelemaan, että "USA:n tilaston kärkipään levyjä emme ole vielä saaneet".

Syyskuulla 1976 radioidussa ohjelmassa erityisen kriittisestä asenteesta vastaa Nymanin kollega Liisa Lääveri, joka mm. arvioi Tavastialla esiintyneen Groundhogs-bändin "aika ilmeettömäksi ja tavanomaiseksi" (kitaristi Tony McPheen haastattelu sisältyy ohjelmaan). Suomalaisen "Jason Waven" alias Jaakko Laineen yksin toteuttama single "menee siinä missä muukin kantrimusiikki", mutta "parempaan tulokseen olisi päästy, jos levyllä olisi käytetty osaavia ammattimuusikoita".

Teksti: Jukka Lindfors & Harri Tuominen

Tietolaatikko

Ohjelmista on poistettu Gramex-suojattu musiikki kokonaan tai suurimmalta osin sitä koskevien käyttörajoitusten johdosta.

Jarmo Juhani "Jake" Nyman on syntynyt 10. elokuuta 1949 Nurmossa (nyk. osa Seinäjokea). Lapsuutensa ja nuoruutensa hän vietti Hämeenlinnassa. Nymanin ensimmäinen radio-ohjelma lähetettiin 13.11.1972. Hänen tunnettuja ohjelmiaan ovat mm. Nuorten sävellahja, Pop eilen — tänään, Kovan päivän ilta, Rokkivekkari, Rockradio, Kadonneen levyn metsästäjät, Onnenpäivä, Sokkotreffit, Tähtisumua, Kersantti Pippuri, Nousevan auringon talo ja Muistojen bulevardi. Hän on ollut käsikirjoittajana tai dramaturgina myös mm. radiokuunnelmissa Olipa kerran Beatles ja Miljoonan dollarin lapset. Nyman on myös kirjoittanut useita populaarimusiikin tieto- ja hakuteoksia, kuten Rocktieto 1-3, Onnenpäivät 1-2 ja Suomi soi 1-4.

Yleisradio alkoi varovasti kasvattaa pop- ja rockohjelmistoaan 1970-luvun alkupuolella. Kysyntä olikin kovaa: Jake Nymanin mukaan esim. Pop eilen — tänään ja Nuorten sävellahja keräsivät kumpikin parhaimmillaan miljoona kuulijaa. Radion rockjournalismi oli erittelevää ja arvottavaa: toimittajat (samoin kuin kollegansa alan lehdissä) halusivat tarjota kuultavaksi ennen kaikkea kehittyvää, kokeilevaa ja luovaa musiikkia. Ohjelma-aika pysyi kuitenkin vielä hyvin rajallisena siihen asti, kun Rockradio vuonna 1980 perustettiin. 1970-luvun puolivälissä rockmusiikkia kuultiin viikottain vain seitsemisen tuntia. Ohjelmat oli lisäksi jaettu ohjelmakaavioon hujan hajan, ja musiikkilähetysten välissä kuultiin milloin mitäkin ohjelmia. Usein sattui, että ohjelma jäi väliin jonkin pienemmänkin urheilukilpailun takia. (Lähde: Seppo Bruun ym., Jee jee jee. Suomalaisen rockin historia, WSOY 2002.)

Kuuntelumusa-ohjelmasta on poistettu musiikki Gramex-rajoitusten johdosta. Alkuperäisessä ohjelmassa kuultiin seuraavat kappaleet:
Brew: Welcome to the Music
Stevie Wonder: They Won’t Go When I Go
Eric Clapton: Please Be With Me
Eric Clapton: Let It Grow
Van Morrison: Here Comes the Night
Hot Tuna: I See the Light
Blue Öyster Cult: Dominance And Submission
Bryan Ferry: Smoke Gets in Your Eyes
Isokynä ja Orfeus: Se se on rokkii
Jerry LaCroix: Mean Old World
Terry Jacks: Seasons in the Sun
Kaseva: Striptease-tanssija
Bob Dylan & The Band: Like a Rolling Stone
Muddy Waters: Rollin´ And Tumblin´
Shawn Phillips: Landscape
Shawn Phillips: All the Kings And Castles

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.