Hyppää pääsisältöön

Hopeaseppä Bertel Gardbergin käden jälki

Hopeaseppä Bertel Gardberg ammentaa inspiraatiota luonnosta ja vanhoista esineistä. Gardbergin mukaan kehityksemme alkaa luisua taaksepäin, elleivät ihmiset käytä käsiään. Pro arte utili -sarjan henkilökuva Käden jälki on vuodelta 1981.

Hopeaseppä Bertel Gardberg kertoo metsässä kulkiessaan saavansa vahvan inspiraation tikan veistämistä puista. Gardbergin töissä näkyvätkin luonnosta lainatut vahvat muodot ja veden pyöristämien kivien herkkyys.

Myös vanhat esineet puhuttelevat hopeaseppää. Gardberg kertoo niiden kertovan hänelle kohtaloistaan.

Bertel Gardberg harhaili nuoruudessaan monella alalla: harjoitteli tekstiilitehtailla, kiersi merillä ja piirsi karttoja. Eräänä päivänä Kultaseppäliiton ilmoitus koulutuksesta kuitenkin kutsui. Sotien jälkeen Gardberg lähti syventämään oppejaan Tanskan hopeapajoihin.

Gardberg suree sitä, että vanhat hienot verstaat ovat kuolleet: – Ammatin kehityksestä ei voi enää puhua, koska se on tullut niin tekniseksi, ettei tarvitse enää käyttää käsiä. Tällainen tyypillinen käsityöala on melkein kuollut. Koneet tekevät kaiken.

Hopeaseppä siteeraa Aristoteleen ajatusta siitä, että kädet ovat ihmisen aivojen ulkopuoliset aivot.
– Kädet ovat vaikuttaneet ihmisen kehitykseen suurissa määrin, joten jos lopetamme käsien käytön, alkaa kehityksemme luisua taaksepäin tietokoneista huolimatta.

Gardberg kertookin opettaneensa oppilaita käyttämään käsiään pelkän siististi piirtämisen sijaan. Hän murehtii kuitenkin sitä, että suuret opettajat ovat kuolleet ja on unohdettu kouluttaa uusia opettajia.

Tietolaatikko

Etenkin ruokailuvälineitä ja kirkkohopeita muotoilleen Bertel Gardbergin (1916-2007) tunnetuimpia tuotteita ovat Hackmanin klassiset Carelia-aterimet. Vuonna 1963 tuotantoon tulleet aterimet löytyvät lukuisista suomalaiskodeista.

Muotoilija ja hopeaseppä Bertel Gardberg palkittiin Milanon triennaalissa vuonna 1957. Vuonna 1961 hän sai Lunning-palkinnon ja Pro Finlandia -mitalin. Akateemikon arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1982 ja vuonna 1991 pohjoismainen Prinssi Eugen -mitali.

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto