Hyppää pääsisältöön

Puheenvuorossa lastenkirurgi Mika Venhola: Intersukupuolisen lapsen oikeudet

Katso pitkä puheenvuoro Yle Areenassa: areena.yle.fi/tv/1740943

– Itse aikoinani kun lähdin tutustumaan intersukupuolisuuteen syvällisemmin, niin kyllä oma käsitys esimerkiksi sukupuolesta on huomattavasti muuttunut, ja väittäisin kuitenkin, että totuudellisempaan suuntaan, pohtii lastenkirurgi Mika Venhola.

Sukupuoli arvioidaan ulkoisista sukupuolielimistä lapsen syntymähetkellä. Tämän perusteella vastasyntynyt kirjataan joko tytöksi tai pojaksi. Myöhemmin kehittyvän sukupuoli-identiteettinsä jokainen ihminen määrittelee itse.

– Meillä on kuitenkin ihmisiä, joiden kokemus omasta sukupuolesta on vastakkainen sille kehon sukupuolelle. Ja nyt jokaisen vastasyntyneen lapsen kohdalla voitaisiin humoristisesti sanoa, että sukupuoli on vain hyvä arvaus. Kun lapsi kasvaa ja tulee kyvykkääksi kertomaan meille oman sukupuolikokemuksensa, niin vasta sitten me kuulemme loppujen lopuksi sen kyseisen ihmisen oikean sukupuolen. Ja vauvahan sitä ei meille vielä osaa kertoa, muistuttaa Venhola.

– Mutta intersukupuolisen lapsen kohdalla on suuri riski siitä, että se arvaus voi olla väärä.

Intersukupuolisella lapsella on piirteitä sekä tytön että pojan rakenteista. Asiantuntijaryhmä määrittelee tarkempien tutkimusten jälkeen, kumpaan sukupuoleen intersukupuolisena syntynyt lapsi kuuluu.

– Me emme voi muuttaa ihmisen kromosomeja, mutta me voimme muuttaa ihmisen hormonitasapainoa erilaisilla hormonilääkityksillä. Voimme muokata ja muovata sukuelinten rakennetta kirurgisesti. Ja nämä ovat olleet asioita, joiden on ajateltu kuuluvan intersukupuolisuuden hoitoon itsestään selvyyksinä, sanoo Venhola, ja korostaa terveydellistä näkökulmaa.

YLE Akuutti– Osa näistä voi olla lapsen terveyden kannalta tärkeitä asioita eli intersukupuolisuuteen voi liittyä esimerkiksi suolatasapainon häiriöitä, ja on ihan päivänselvä asia, että sellaista tulee lääkityksellä hoitaa eli terveyttä täytyy ylläpitää. Mutta esimerkiksi osa hormonihoidoista ja osa kirurgisista toimenpiteistä on ehkä kyseenalaistettavissa sen puoleen, että ne eivät enää sinällään ole yksinomaan terveyteen liittyvää. Voi olla jopa niin, että me olemme historian saatossa intersukupuolisten leikkaushoidoissa lähteneet muokkaamaan sukuelimiä, jotka sinällään ovat ihan toimivia ja terveitä, mutta ne ovat vain erinäköiset.

Pienille vauvoille tehdään edelleen tällaisia korjausleikkauksia, joita voidaan verrata tyttöjen ympärileikkaukseen. Näin tapahtuu myös meillä Suomessa.

– Näkisin, että lapsen oikeudet ovat uhattuina, jos lähdemme miettimään, että lapselle hyvää tarkoittaen tehdään asioita, hoitoja, päätöksiä ja diagnooseja, jotka eivät enää varsinaisesti liity sairauteen vaan ehkä yhteiskunnallisiin ja lääketieteellisiin ajatuksiin siitä, mitä on olla mies ja mitä on olla nainen, sanoo Venhola ja kertoo omista toimintaperiaatteistaan kirurgina.

– Eli minun etiikkani sanoo, että pois lukien terveydelle välttämättömät leikkaukset, niin kaikki muut leikkaukset, jotka ovat peruuttamattomia, niin ne täytyy jättää siihen aikaan kun voidaan kyseisen ihmisen kanssa keskustella siitä, että onko nyt aika, mitä voidaan tehdä ja mitä kannattaa tehdä.

Venhola ei siis leikkaa pienen lapsen sukupuolielimiä kosmeettisin perustein, ja toivoo että lapsen oikeuksia kunnioitettaisiin kaikissa tilanteissa.

– Toivoisin, että joka ikinen lapsi syntyy sellaiseen maailmaan, jossa hän saa olla oma itsensä, saa tulla nähdyksi sellaisena kokonaisena yksilönä kun hän on. Ja että lapsen oikeudet olisivat niin tärkeitä, kun Suomi kuitenkin on monissa eri lain pykälissään huomioinut lasten erityisen suojelun tarpeen, ja lapsen erityisen arvokkuuden, ja on olemassa ratifioitu YK:n lasten oikeuksien julistus, että nämä olisivat sitten oikeasti totta. Että jokaisella vastasyntyneellä olisi oikeus ja mahdollisuus tulla rakastetuksi sellaisena kuin hän on.

Katso pitkä puheenvuoro Yle Areenassa: areena.yle.fi/tv/1740943

Asiantuntija: MIKA VENHOLA, lastenkirurgi

Toimittaja: ANU-MAIJA KÄRJÄ