Hyppää pääsisältöön

Dominick Arduin katosi yrittäessään hiihtää Pohjoisnavalle

Ranskalaissyntyinen, vuonna 1988 Ivaloon muuttanut Dominick Arduin yritti ensimmäisenä naisena hiihtää yksin jäätikön yli maantieteelliselle Pohjoisnavalle. Ensimmäisen yrityksen jälkeen lähes kaikki Arduinin varpaat jouduttiin amputoimaan. Toisella yrityksellä hän katosi, eikä häntä koskaan löydetty.

Dominick Arduin oli kokenut eräseikkailija, Euroopan mestaruustason pyöräilijä ja meloja sekä tunturiopas Lapissa. Kunnianhimoinen nainen päätti hiihtää ensimmäisenä naisena yksin jäätikön yli Pohjoisnavalle.

Ensimmäinen yritys päättyi railoon putoamiseen ja varpaiden amputoimiseen. Se ei lannistanut seikkailijaa.

"48 tuntia leikkauksen jälkeen, minä juoksin kuin pupu sairaalan käytävillä", hän nauraa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.

Alle vuosi edellisen yrityksen jälkeen, tammikuussa 2004 Ajankohtainen kakkonen seurasi Arduinin valmisteluja uuteen yritykseen. Tällä kertaa hän oli lähdössä matkaan parannetuin välinein: kengätkin lämpenisivät tarvittaessa paristoilla. Perässään hän raahaisi 80 kiloista ahkiota. Hän myös testasi useampaan otteeseen varusteiden sopivuutta arktisiin olosuhteisiin.

9. maaliskuuta alkoivat etsinnät

Matkaan hän lähti maaliskuun 6. päivänä mukanaan kaksi satelliittipaikanninta ja satelliittipuhelin. Hänen oli tarkoitus soittaa päivittäin kuulumisiaan Lapin radioon.

Maaliskuun yhdeksäntenä päivänä tiistaina suomalaisviestimet raportoivat Arduinin katoamisesta, sillä häneen ei ollut saatu yhteyttä edellisen perjantain jälkeen. Tiedettiin kuitenkin, että Arduinin satelliittipaikannin Argos oli huonossa kunnossa, eli sen heikon signaalin vuoksi ei vielä kannattanut heittää hanskoja tiskiin.

Toivo eli Arduinin löytymisestä. 10. maaliskuuta A-Talkissa vieraili Arduinin ystävä Jussi Kauma, joka esitti omia arviotaan Arduinin tilanteesta. Itsekin naparetkillä käynyt Kauma muistutti, että Arduinin matkasta teki erityisen vaarallisen hänen yksin liikkuminen.

Etsintäpartiot eivät löytäneen Arduinia, mutta jäihin pudonneen ranskalaismiehen kyllä. Arduinin jäljiltä löytyivät vain hänen käyttämänsä leirin pohja, sekä muita jälkiä, jotka viittasivat hänen päässeen kiinteän jään yli.

Mediamyrsky jatkui kuolleeksi julistamisenkin jälkeen

Kuukausi Arduinin katoamisen jälkeen etsinnät lopetettiin. Matkan järjestäjäyhtiö Cerpolexin toimitusjohtaja Bernard Buigesin mukaan oli todennäköistä, että Arduin oli jo matkan alussa joko pudonnut jäihin ylittäessään jäätikköä tai kaatunut kajakkinsa kanssa avovedessä.

Hullunmylly Arduinin ympärillä jatkui vielä senkin jälkeen, kun hänet oli julistettu kuolleeksi syyskuussa 2004.

Toimittaja-kirjailija Sven Pahajoki kirjoitti Arduinista kirjan, jossa syytti naista valehtelijaksi. Pahajoelle selvisi esimerkiksi se, että Arduinin sisko eli Ranskassa vaikka Arduin oli väittänyt tämän kuolleen auto-onnettomuudessa.

Pahajoki heitti ilmoille myös teorian, jonka mukaan Arduin olisi retkellään lavastanut kuolemansa ja aloittanut uuden elämän Venäjällä.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.