Hyppää pääsisältöön

Dominick Arduin katosi yrittäessään hiihtää Pohjoisnavalle

Ranskalaissyntyinen, vuonna 1988 Ivaloon muuttanut Dominick Arduin yritti ensimmäisenä naisena hiihtää yksin jäätikön yli maantieteelliselle Pohjoisnavalle. Ensimmäisen yrityksen jälkeen lähes kaikki Arduinin varpaat jouduttiin amputoimaan. Toisella yrityksellä hän katosi, eikä häntä koskaan löydetty.

Dominick Arduin oli kokenut eräseikkailija, Euroopan mestaruustason pyöräilijä ja meloja sekä tunturiopas Lapissa. Kunnianhimoinen nainen päätti hiihtää ensimmäisenä naisena yksin jäätikön yli Pohjoisnavalle.

Ensimmäinen yritys päättyi railoon putoamiseen ja varpaiden amputoimiseen. Se ei lannistanut seikkailijaa.

"48 tuntia leikkauksen jälkeen, minä juoksin kuin pupu sairaalan käytävillä", hän nauraa Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa.

Alle vuosi edellisen yrityksen jälkeen, tammikuussa 2004 Ajankohtainen kakkonen seurasi Arduinin valmisteluja uuteen yritykseen. Tällä kertaa hän oli lähdössä matkaan parannetuin välinein: kengätkin lämpenisivät tarvittaessa paristoilla. Perässään hän raahaisi 80 kiloista ahkiota. Hän myös testasi useampaan otteeseen varusteiden sopivuutta arktisiin olosuhteisiin.

9. maaliskuuta alkoivat etsinnät

Matkaan hän lähti maaliskuun 6. päivänä mukanaan kaksi satelliittipaikanninta ja satelliittipuhelin. Hänen oli tarkoitus soittaa päivittäin kuulumisiaan Lapin radioon.

Maaliskuun yhdeksäntenä päivänä tiistaina suomalaisviestimet raportoivat Arduinin katoamisesta, sillä häneen ei ollut saatu yhteyttä edellisen perjantain jälkeen. Tiedettiin kuitenkin, että Arduinin satelliittipaikannin Argos oli huonossa kunnossa, eli sen heikon signaalin vuoksi ei vielä kannattanut heittää hanskoja tiskiin.

Toivo eli Arduinin löytymisestä. 10. maaliskuuta A-Talkissa vieraili Arduinin ystävä Jussi Kauma, joka esitti omia arviotaan Arduinin tilanteesta. Itsekin naparetkillä käynyt Kauma muistutti, että Arduinin matkasta teki erityisen vaarallisen hänen yksin liikkuminen.

Etsintäpartiot eivät löytäneen Arduinia, mutta jäihin pudonneen ranskalaismiehen kyllä. Arduinin jäljiltä löytyivät vain hänen käyttämänsä leirin pohja, sekä muita jälkiä, jotka viittasivat hänen päässeen kiinteän jään yli.

Mediamyrsky jatkui kuolleeksi julistamisenkin jälkeen

Kuukausi Arduinin katoamisen jälkeen etsinnät lopetettiin. Matkan järjestäjäyhtiö Cerpolexin toimitusjohtaja Bernard Buigesin mukaan oli todennäköistä, että Arduin oli jo matkan alussa joko pudonnut jäihin ylittäessään jäätikköä tai kaatunut kajakkinsa kanssa avovedessä.

Hullunmylly Arduinin ympärillä jatkui vielä senkin jälkeen, kun hänet oli julistettu kuolleeksi syyskuussa 2004.

Toimittaja-kirjailija Sven Pahajoki kirjoitti Arduinista kirjan, jossa syytti naista valehtelijaksi. Pahajoelle selvisi esimerkiksi se, että Arduinin sisko eli Ranskassa vaikka Arduin oli väittänyt tämän kuolleen auto-onnettomuudessa.

Pahajoki heitti ilmoille myös teorian, jonka mukaan Arduin olisi retkellään lavastanut kuolemansa ja aloittanut uuden elämän Venäjällä.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.