Hyppää pääsisältöön

Hjallis Harkimo purjehti ensimmäisenä suomalaisena yksin yli seitsemän meren

Hjallis Harkimo teki vuosina 1986–1987 sen, mistä harva on uskaltanut edes uneksia: hän purjehti yksin kilpaa maailman ympäri. Hjallis ei kuitenkaan ole ainut vastaavaan suoritukseen yltänyt suomalainen, sillä samana vuonna saman urotyön teki myös purjehtija Pentti Salmi.

BOC Challenge -yksinpurjehduskilpailu starttasi elokuun viimeisenä päivänä 1986 Yhdysvaltain Newportista. Ensimmäinen etappi oli ylittää Atlantti, levätä saisi Kapkaupungissa.

Harkimo purjehti Nautorin Suomessa valmistamalla, Belmont of Finland -nimisellä Swan 51 -tyypin veneellä. Pentti Salmen Sirena 44 -tyypin Colt-alusta puolestaan sponsoroi tupakkavalmistaja Rettig.

Kapkaupunkiin saapui 53 päivän kuluttua väsyneitä miehiä. Harkimo oli laihtunut kahdeksan kiloa ja univelka painoi. "Pahinta koko matkalla olivat viimeiset viis päivää. Perkele ku avotuulta koko ajan. Ja spinnulla piti vetää eikä nukkuu yhtään, saatana. Mä oon nukkunut viis tuntia kuuden vuorokauden aikana."

Miesten ollessa merellä oli sponsoroitu kilpapurjehtiminen puhuttanut suomalaisia. Oliko se urheilua ollenkaan? Harkimolla oli vastaus mietittynä. "En mä tiedä miten definioidaan urheilu, mut mulla virtaa hiki siellä, mulla on fyysisiä ja psyykkisiä rasituksia siellä. Ei se mua niin paljon kiinnosta onkse urheilua vai ei, musta se on purjehdusta ja sillä siisti. Mun mielestä se on jumalattoman kovaa touhua - emmä voi kuvitella mikä olis sit kovempaa, oli se sit urheilua tai ei."

Pahimmat myrskyt koettiin kilpailun toisella etapilla. Harkimon vene kierähti ympäri kolmesti, Salmen veneestä menivät sähkö ja masto vaurioitui. Seuraava levähdys- ja varikkopaikka oli Sydneyssä.

Kolmannella matkaosuudella edettiin Australiasta Brasiliaan. Riossa tunnelmat olivat Salmen mukaan herkistyneet. Edessä oli enää yksi osuus: viimeinen mahdollisuus osoittaa kykynsä itselle ja muille.

Salmi sairastui viimeisellä etapilla vakavasti. Peukalossa ollut ruhje infektoitui ja eteni verenmyrkytykseksi kainaloon saakka. Salmen hengen pelasti viime hetkillä kilpakumppanilta saatu suonensisäinen antibiootti.

Harkimo saapui maaliin Newportiin toukokuussa kilpailun kolmantena ajalla 168 päivää, 9 tuntia, 21 minuuttia ja 13 sekuntia. Yhdellä kädellä viimeiset taipaleet taittanut Salmi saavutti kuudennen sijan: hänen aikansa oli 175 päivää, 18 tuntia, 2 minuuttia ja 39 sekuntia.

Reilua kuukautta myöhemmin Harkimo palasi kotiin ja ankkuroi aluksensa Kauppatorin rantaan. Pentti Salmen vaiheita ei sittemmin ole seurattu julkisuudessa.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo navigoi maalla ja merellä

Purjehtija ja liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo keskustelee elämästään purjeveneen puosun Ulla Roihun kanssa. Ohjelma on vuodelta 1993.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo vedenneitona

Harry "Hjallis" Harkimo kertasi purjehduskokemuksiaan ja Jokerien jääkiekon Suomen mestaruutta Ylen Lauantai-illan huumaa -ohjelmassa vuonna 1992. Haastattelun jälkeen Harkimo sai kylvyn.

Lue lisää:

Hjallis ja Leena Harkimo (2000).

Hjallis Linnan juhlissa

Katsojien mieleen ovat jääneet myös Hjallis Harkimon esiintymiset Linnan juhlissa. Hjallis muistetaan etenkin kompastumisesta vaimonsa helmoihin sekä avoimesta onnesta Merikukka Forsiuksen kanssa.

Tietolaatikko

Yksinpurjehdukseksi maailman ympäri hyväksytään suoritus, joka on jollakin tapaa rekisteröity ja kiertää maapallon merisosuudet vastakkaisten pisteiden (antipodien) kautta. Kriteerit täyttäneitä purjehtijoita on noin 250, heistä kaksi suomalaista (Harkimo ja Salmi).

Kommentit
  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luotsi on merten henkivartija

    Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.

    Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.

  • Karvian ourat – uniikki saariryhmä Selkämerellä

    Ohjelma vuodelta 1971.

    Vuonna 1971 valmistuneessa tunnelmallisessa dokumentissa Karvian Ourat tutustutaan Ouran saaristoon ja asukkaisiin. Ourat on ainutlaatuinen saaristo avomeren tuntumassa. Selkämerellä sijaitseva, sadoista saarista ja luodoista koostuva säpäleinen kokonaisuus on maisemallisesti poikkeuksellisen merkittävä. Pirunpellot ja louhikko luovat saariryhmälle ominaisen maiseman.

  • Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

    Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

    Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

  • "Saaren ihmisen tulee aina tietää, mitä tekee" – Dokumenttipari kuvaa elämää autioituvassa Tammion saaressa 1970-luvulla

    Dokumenttipari kuvaa Tammion kalastajasaaren karua elämää.

    "Kun pohjatuuli tuivertaa ja ulkona on 26 astetta pakkasta, henkeä ei voi ulkona vetää", kuvailee Katri Suomalainen Tammion kalastajasaaren talvea. Esko Tommolan, Reijo Pasin ja Riitta-Sisko Jukkala-Benischin toimittamat dokumentit Saariston silmä sammuu (1970) ja Saariston silmä syttyy (1971) pureutuvat saaren viimeisten asukkaiden työntäytteiseen arkeen. Dokumenttien keskiössä on pariskunta Katri ja Vilho Suomalainen, jotka ovat asuneet saarella vuosikymmenien ajan.

  • "Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

    Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

    Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

  • Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa

    Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.

    Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.

  • Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

    Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

    Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

  • Yle Elävän arkiston perustaja Reijo Perälä siirtyy Elävään arkistoon

    Ohjelmapäällikkö Reijo Perälän läksiäishaastattelu 2018

    Yle Elävän arkiston ohjelmapäällikkö Reijo Perälä on itsekin kuin perustamansa palvelu: eilisen elävästi muistava ja aineistot kiinnostavalla tavalla avaava arkistohelmi. Eläkkeelle siirtymisen korvalla kesällä 2018 Perälää haastateltiin Elävän arkiston vaiheista sekä hänen omasta väitöstyöstään Lapuan liike ja sanan mahti. Nämä haastattelut siirtyvät osaksi Elävää arkistoa.

  • Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

    Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

    Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.