Hyppää pääsisältöön

Hjallis Harkimo purjehti ensimmäisenä suomalaisena yksin yli seitsemän meren

Hjallis Harkimo teki vuosina 1986–1987 sen, mistä harva on uskaltanut edes uneksia: hän purjehti yksin kilpaa maailman ympäri. Hjallis ei kuitenkaan ole ainut vastaavaan suoritukseen yltänyt suomalainen, sillä samana vuonna saman urotyön teki myös purjehtija Pentti Salmi.

BOC Challenge -yksinpurjehduskilpailu starttasi elokuun viimeisenä päivänä 1986 Yhdysvaltain Newportista. Ensimmäinen etappi oli ylittää Atlantti, levätä saisi Kapkaupungissa.

Harkimo purjehti Nautorin Suomessa valmistamalla, Belmont of Finland -nimisellä Swan 51 -tyypin veneellä. Pentti Salmen Sirena 44 -tyypin Colt-alusta puolestaan sponsoroi tupakkavalmistaja Rettig.

Kapkaupunkiin saapui 53 päivän kuluttua väsyneitä miehiä. Harkimo oli laihtunut kahdeksan kiloa ja univelka painoi. "Pahinta koko matkalla olivat viimeiset viis päivää. Perkele ku avotuulta koko ajan. Ja spinnulla piti vetää eikä nukkuu yhtään, saatana. Mä oon nukkunut viis tuntia kuuden vuorokauden aikana."

Miesten ollessa merellä oli sponsoroitu kilpapurjehtiminen puhuttanut suomalaisia. Oliko se urheilua ollenkaan? Harkimolla oli vastaus mietittynä. "En mä tiedä miten definioidaan urheilu, mut mulla virtaa hiki siellä, mulla on fyysisiä ja psyykkisiä rasituksia siellä. Ei se mua niin paljon kiinnosta onkse urheilua vai ei, musta se on purjehdusta ja sillä siisti. Mun mielestä se on jumalattoman kovaa touhua - emmä voi kuvitella mikä olis sit kovempaa, oli se sit urheilua tai ei."

Pahimmat myrskyt koettiin kilpailun toisella etapilla. Harkimon vene kierähti ympäri kolmesti, Salmen veneestä menivät sähkö ja masto vaurioitui. Seuraava levähdys- ja varikkopaikka oli Sydneyssä.

Kolmannella matkaosuudella edettiin Australiasta Brasiliaan. Riossa tunnelmat olivat Salmen mukaan herkistyneet. Edessä oli enää yksi osuus: viimeinen mahdollisuus osoittaa kykynsä itselle ja muille.

Salmi sairastui viimeisellä etapilla vakavasti. Peukalossa ollut ruhje infektoitui ja eteni verenmyrkytykseksi kainaloon saakka. Salmen hengen pelasti viime hetkillä kilpakumppanilta saatu suonensisäinen antibiootti.

Harkimo saapui maaliin Newportiin toukokuussa kilpailun kolmantena ajalla 168 päivää, 9 tuntia, 21 minuuttia ja 13 sekuntia. Yhdellä kädellä viimeiset taipaleet taittanut Salmi saavutti kuudennen sijan: hänen aikansa oli 175 päivää, 18 tuntia, 2 minuuttia ja 39 sekuntia.

Reilua kuukautta myöhemmin Harkimo palasi kotiin ja ankkuroi aluksensa Kauppatorin rantaan. Pentti Salmen vaiheita ei sittemmin ole seurattu julkisuudessa.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo navigoi maalla ja merellä

Purjehtija ja liikemies Harry ”Hjallis” Harkimo keskustelee elämästään purjeveneen puosun Ulla Roihun kanssa. Ohjelma on vuodelta 1993.

Lue lisää:

Hjallis Harkimo vedenneitona

Harry "Hjallis" Harkimo kertasi purjehduskokemuksiaan ja Jokerien jääkiekon Suomen mestaruutta Ylen Lauantai-illan huumaa -ohjelmassa vuonna 1992. Haastattelun jälkeen Harkimo sai kylvyn.

Lue lisää:

Hjallis ja Leena Harkimo (2000).

Hjallis Linnan juhlissa

Katsojien mieleen ovat jääneet myös Hjallis Harkimon esiintymiset Linnan juhlissa. Hjallis muistetaan etenkin kompastumisesta vaimonsa helmoihin sekä avoimesta onnesta Merikukka Forsiuksen kanssa.

Tietolaatikko

Yksinpurjehdukseksi maailman ympäri hyväksytään suoritus, joka on jollakin tapaa rekisteröity ja kiertää maapallon merisosuudet vastakkaisten pisteiden (antipodien) kautta. Kriteerit täyttäneitä purjehtijoita on noin 250, heistä kaksi suomalaista (Harkimo ja Salmi).

Kommentit
  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.