Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kauppa houkuttelee heräteostoksiin

Etukäteen harkitsemattomia ostoksia tulee tehtyä milloin kiireessä, milloin nälkäisenä tai muuten vain huvikseen shoppaillessa. Heräteostoksissa ei aina ole kysymys asiakkaan harkitsemattomuudesta. Kauppiaallakin on sormensa pelissä.

Aalto-yliopistossa on tutkittu kauppojen markkinointitapoja. Professori Arto Lindblom sanoo, että kauppias pyrkii tieten tahtoen yllyttämään asiakasta heräteostoksiin.

- Tavoitteena on vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen myymälän sisällä. Pyritään tarjoamaan kuluttajalle uusia ostoideoita, niin sanottuja ahaa-elämyksiä, mahdollisesti luomaan uusia tarpeita, hän selittää.


Kauppiaan tavoite on siis saada asiakas irtoamaan ostoslistastaan. Asiakkaan pitäisi siis ostaa enemmän ja myös jotain muuta kuin on alun perin suunnitellut.

Tuotesijoittelu

Kauppias ohjaa asiakkaan käyttäytymistä tuotesijoittelulla. Hyviä myyntipaikkoja on pääkäytävien varrella, missä suuret asiakasvirrat liikkuvat.

- Hyllyjen päädyt ovat myyviä sijoituspaikoja. Päätyjen ohi kulkee paljon ihmisiä ja niistä tavara tarttuu helposti käteen.

Paras paikka on kuitenkin vilkasliikenteisen käytävän keskellä, erillisellä pöydällä tai kylmäaltaassa. Suoraan käytävällä vastaan tuleva myyntipiste pakottaa melkein väkisin asiakkaan vähintäänkin tarkistamaan, mitä pöydällä tai altaassa on tarjolla.

Parhaille paikoille kauppias voi sijoittaa vaikka halvalla hankkimiaan tarjouseriä tai muita tavaroita, joista saa hyvän katteen.

Kaupan sisäiset mainokset

Osta 3, maksa 2! Tarjous! Tasarahalla!Kaksi pakettia yhden hinnalla!

Kauppaa on täynnä isoja hintakylttejä ja muitakin mainoksia. Miksi mainostaa ihmiselle, joka jo on kaupassa?

- Kaupalle on sekä tehokkaampaa että halvempaa mainostaa kaupan sisällä kuin sen ulkopuolella lehdissä ja televisiossa, sanoo professori Lindblom.


Kaupalla on periaatteessa kaksi mahdollisuutta kasvattaa myyntiään. Se voi ensinnäkin pyrkiä lisäämään kävijämääriä. Tähän tähdätään perinteisellä markkinoinnilla lehdissä ja televisiossa.

Toinen tapa on pyrkiä kasvattamaan kunkin kaupassa kävijän ostoskoria, ns. keskiostosta. Tämä onnistuu parhaiten kaupan sisällä tapahtuvalla markkinoinnilla.

- Myymälässä tehty markkinointi on tehokkaampaa, koska kauppias pääsee vaikuttamana asiakkaaseen juuri ratkaisevalla hetkellä, kun asiakas on tekemässä ostopäätöstään, selittää Lindblom.

Myymälämainosten hintakin on tietysti halvempi kuin kalliiden televisio- ja lehtikampanjoiden.

Elämykset

Hyvin järjestetyssä kaupassa asiakkaalla on mahdollisuus tehdä omia löytöjä. Tarjolla pitäisi olla kausituotteita, uutuuksia, ehkä joku mukava yllätyskin. Ostointo lisääntyy, jos asiakas kokee kaupassa jonkinlaisen ahaa-elämyksen.


Professorin mukaan kaupalla on tässä suhteessa vielä paljon oppimista. Kaikki kaupat eivät osaa tai halua luoda virikkeellisiä ja asiakasta inspiroivia ympäristöjä. Poikkeuksiakin löytyy.

- Tässä suhteessa hyvät ketjut tahtovat olla kansainvälisiä ketjuja. Vaikkapa Ikea, paljastaa professori Lindblom.

Ikea on inspiroinnin mestari

Ikean myymälässä erottuvat heti sisään astuessa eri puolille myymälää ripotellut tavaralaarit ja kehikot. Niissä on tarjolla monenlaista pikkutavaraa.

Näitä pikkutavaroita kutsutaan oheistuotteiksi; pieniä ja halpoja tavaroita, jotka ovat jotakin muuta kuin myymälän varsinainen päätuote. Asiakas voi olla periaatteessa katselemassa esimerkiksi sohvia. Vaikka sohvakauppoja ei syntyisikään, mukaan tarttuu silti melko varmasti jotain muuta, vaikkapa sohvatyyny tai maljakko.

Ikea viettelee myös kalliimpiin heräteostoksiin. Myymälään on rakennettu valmiita huonekokonaisuuksia, jotka on sisutettu yhteen sopivilla tavaroilla. Valmiiseen olohuoneeseen kävelevä asiakas voi innostua hankkimana sohvan lisäksi myös siihen sopivan pöydän ja maton!

Kokonaisuuksien rakentamisen osaavat toki muutkin. Vaatekaupassa mallinuken päälle rakennetaan asukokonaisuus. Ruokakaupassa taas voidaan esitellä ateriakokonaisuutta, jonka kaikki ainekset löytyvät sopivasti kaupan hyllyiltä.

Kukin pitäköön kukkaronsa nyöreistä kiinni

Asiakkaan kannalta heräteostoksiin perustuva markkinointi voi olla huono asia. Jos ostoksia tulee tehtyä joka kerran enemmän kuin on suunnitellut, oma budjetti voi ylittyä.

Markkinoinnin professori Arto Lindblom näkee asian toisen puolen.

- Toisaalta olen sitä mieltä, että monet kuluttajat kaipaavat virikkeellisiä, inspiroivia ympäristöjä. Kuluttajat odottavat, että heille tarjotaan tarjotaan ahaa-elämyksiä ja uusia ostoideoita. Se on markkinointia siinä missä mikä muu tahansa.

Virpi Väisänen, TV 1, Tutkiva asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.