Hyppää pääsisältöön

Köyhyysleikissä koululaiset kokeilivat käytännössä, mitä on olla kehitysmaalainen

Vuonna 1973 Pirkkalassa kolmessa koulussa toteutettiin köyhyysleikki. Kahden viikon ajan kestäneessä kokeilussa oppilaat muun muassa rakensivat hökkelikylän ja heiltä kiellettiin väliaikaisesti kouluruoka. Näiden ja muiden käytännön kokeilujen tarkoituksena oli saada oppilaat ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat maailman lasten ja nuorten elämänlaatuun.

Pirkkalan köyhyysleikissä oli mukana oppilaita ala- ja yläasteelta sekä lukiosta. Vanhemmat oppilaat opiskelivat maailman elintasoeroja tekemällä ryhmätöitä ja esittämällä kysymyksiä eri järjestöjen edustajille. Käytännönläheisimmät ja mielenkiintoisimmat kokeilut tapahtuivat ala-asteella.

Kun Pirkkalan ala-asteen kuudesluokkalaisilta kielletään lämmin höyryävä kouluruoka, ryhtyvät kehitysmaalaisia leikkivät lapset ulvomaan pettymyksestä. Hymyt lasten suupielissä muistuttavat kuitenkin, että kyseessä on vain kokeilu. Seuraavaksi lapset taputtavat tahdissa ja huutavat: ”Nälkä! Nälkä!”

Opettaja kiertää kysymässä, miltä tuntuu olla kehitysmaalainen. Vastaukset ovat yksikantaisia:

”Siinähän se menettelee, mutta se on aika paha juttu, kun on nälkä. Kaikille pitäisi antaa ruokaa”, sanoo kuudesluokkalainen Olli-Pekka.

Pian lapset päästetään pälkähästä ja he saavat hakea ruokaa. Syömisen jälkeen nuoret arvioivat kapinahengen lisääntyneen nälän takia.

Taloudellista eriarvoisuutta havainnollistettiin ryhmätyöleikissä, jossa oppilaille jaettiin eri summa paperirahaa kolmesta markasta 150 markkaan. Arvotulla rahamäärällä piti ostaa materiaali, jota sitten käytettäisiin ryhmätöissä. Viesti meni perille: lapsista ei ollut oikein, että jotkut saivat enemmän paperirahaa ryhmätyötä varten kuin toiset.

Ala-astelaisten köyhyysleikki huipentui hökkelikylän rakentamiseen ja mielenosoitukseen, joka sujui tietenkin rauhanomaisesti ja ilman poliiseja. Hökkelikylää kävi tervehtimässä myös pääministeri Kalevi Sorsa.

Kokeilun ongelmaksi muodostuivat kriittisen materiaalin puute sekä tavallisuudesta poikkeavien työtapojen käyttö. Ohjelma käsittelee jo mediakritiikkiä käyttämättä tätä sanaa: naiskertoja muistuttaa, että suurin osa lehdissä olevasta materiaalista on vain vanhoja ennakkoluuloja tukevaa. Myös viestin perille meneminen on hankalaa, kun käsiteltävät asiat ovat niin kaukana omasta todellisuudesta.

Koulun pihalla haastatellut ala-astelaiset tuntuivat kuitenkin sisäistäneen ainakin sen, että köyhien kehitysmaiden asukkailla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin heillä.

Tietolaatikko

Köyhyysleikissä oli 12.–24. maaliskuuta 1973 mukana Pirkkalan peruskoulun ala-asteen kirkonkylän koulu, peruskoulun yläaste sekä yhtenäislukio. Oppilaita kokeilussa oli mukana 520 ja opettajia 39.

Köyhyysleikki toteutettiin YK-liiton aloitteesta ja kokeilun onnistumista seurattiin Tampereen yliopistossa. Kokeilussa lapset tarkastelisivat lasten ja nuorten asemaa ympäri maailman. Kohteet oli valittu eri maanosista ja niiden kohdalla tarkasteltiin koulutusta, ruokavaliota, terveyttä ja työllisyyttä.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.