Hyppää pääsisältöön

Köyhyysleikissä koululaiset kokeilivat käytännössä, mitä on olla kehitysmaalainen

Vuonna 1973 Pirkkalassa kolmessa koulussa toteutettiin köyhyysleikki. Kahden viikon ajan kestäneessä kokeilussa oppilaat muun muassa rakensivat hökkelikylän ja heiltä kiellettiin väliaikaisesti kouluruoka. Näiden ja muiden käytännön kokeilujen tarkoituksena oli saada oppilaat ymmärtämään, mitkä tekijät vaikuttavat maailman lasten ja nuorten elämänlaatuun.

Pirkkalan köyhyysleikissä oli mukana oppilaita ala- ja yläasteelta sekä lukiosta. Vanhemmat oppilaat opiskelivat maailman elintasoeroja tekemällä ryhmätöitä ja esittämällä kysymyksiä eri järjestöjen edustajille. Käytännönläheisimmät ja mielenkiintoisimmat kokeilut tapahtuivat ala-asteella.

Kun Pirkkalan ala-asteen kuudesluokkalaisilta kielletään lämmin höyryävä kouluruoka, ryhtyvät kehitysmaalaisia leikkivät lapset ulvomaan pettymyksestä. Hymyt lasten suupielissä muistuttavat kuitenkin, että kyseessä on vain kokeilu. Seuraavaksi lapset taputtavat tahdissa ja huutavat: ”Nälkä! Nälkä!”

Opettaja kiertää kysymässä, miltä tuntuu olla kehitysmaalainen. Vastaukset ovat yksikantaisia:

”Siinähän se menettelee, mutta se on aika paha juttu, kun on nälkä. Kaikille pitäisi antaa ruokaa”, sanoo kuudesluokkalainen Olli-Pekka.

Pian lapset päästetään pälkähästä ja he saavat hakea ruokaa. Syömisen jälkeen nuoret arvioivat kapinahengen lisääntyneen nälän takia.

Taloudellista eriarvoisuutta havainnollistettiin ryhmätyöleikissä, jossa oppilaille jaettiin eri summa paperirahaa kolmesta markasta 150 markkaan. Arvotulla rahamäärällä piti ostaa materiaali, jota sitten käytettäisiin ryhmätöissä. Viesti meni perille: lapsista ei ollut oikein, että jotkut saivat enemmän paperirahaa ryhmätyötä varten kuin toiset.

Ala-astelaisten köyhyysleikki huipentui hökkelikylän rakentamiseen ja mielenosoitukseen, joka sujui tietenkin rauhanomaisesti ja ilman poliiseja. Hökkelikylää kävi tervehtimässä myös pääministeri Kalevi Sorsa.

Kokeilun ongelmaksi muodostuivat kriittisen materiaalin puute sekä tavallisuudesta poikkeavien työtapojen käyttö. Ohjelma käsittelee jo mediakritiikkiä käyttämättä tätä sanaa: naiskertoja muistuttaa, että suurin osa lehdissä olevasta materiaalista on vain vanhoja ennakkoluuloja tukevaa. Myös viestin perille meneminen on hankalaa, kun käsiteltävät asiat ovat niin kaukana omasta todellisuudesta.

Koulun pihalla haastatellut ala-astelaiset tuntuivat kuitenkin sisäistäneen ainakin sen, että köyhien kehitysmaiden asukkailla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia kuin heillä.

Tietolaatikko

Köyhyysleikissä oli 12.–24. maaliskuuta 1973 mukana Pirkkalan peruskoulun ala-asteen kirkonkylän koulu, peruskoulun yläaste sekä yhtenäislukio. Oppilaita kokeilussa oli mukana 520 ja opettajia 39.

Köyhyysleikki toteutettiin YK-liiton aloitteesta ja kokeilun onnistumista seurattiin Tampereen yliopistossa. Kokeilussa lapset tarkastelisivat lasten ja nuorten asemaa ympäri maailman. Kohteet oli valittu eri maanosista ja niiden kohdalla tarkasteltiin koulutusta, ruokavaliota, terveyttä ja työllisyyttä.

Kommentit
  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

  • Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto