Hyppää pääsisältöön

Ensimmäinen nettimato kirvoitti viruskeskustelun Suomessakin

Amerikkalaisen opiskelijan liikkeelle laskema internet-mato pysäytti arviolta 6000 tietokonetta marraskuussa 1988. Yleisradion aiheesta järjestämässä keskustelussa viruksia ja matoja ei pidetty vielä kovin hälyttävinä: "Ne ovat ikäviä, mutteivät aiheuta arkielämässä läheskään niin paljoa vahinkoa kuin häiriöön joutuneet tavalliset ohjelmat."

Tietolaatikko

Ohjelman alkuosan (ensimmäiset 45 minuuttia) nauha on kadonnut. Ohjelmasta on poistettu musiikki.

Morris-mato oli ensimmäinen laajaa huomiota herättänyt internet-mato. Marraskuun 2. päivänä 1988 liikkeelle laskettu haittaohjelma sai nimensä tekijästään, Cornellin yliopiston opiskelijasta Robert Morrisista. Madon arvioitiin saastuttaneen noin kymmenesosan tuolloisista internetiin kytketyistä koneista eli noin 6000 tietokonetta. Morris tuomittiin ehdonalaiseen vankeuteen, yhdyskuntapalveluun ja sakkoihin.

Petteri Järvinen on blogissaan http://pjarvinen.blogspot.fi/ maininnut oheisesta Virusten aika -ohjelmasta seuraavaa:
"Marraskuun 16. päivän iltana 1988 olin mukana radion keskusteluohjelmassa, jonka aiheena olivat tietokonevirukset. Paria viikkoa aikaisemmin amerikkalainen opiskelija oli pelästyttänyt koko madollaan, joka halvaannutti puolet silloisen internetin unix-palvelimista. Jos vastaava tapahtuisi tänään, koko maailma pysähtyisi."

Useimmat haittaohjelmien tekijät arvioidaan ohjelmassa nuoriksi harrastajiksi, jotka ovat vain halunneet tehdä "pienen jekun". Virus on monessa tapauksessa päässyt vahingossa karkuun. Toimittaja Kai R. Lehtonen lainaakin aiheeseen perehtynyttä kirjoittajaa: "Te, jotka leikitte viruksilla, tarkistakaa, ettei koneenne ole kiinni verkossa."

Tietokoneguru Petteri Järvinen toteaa kuitenkin, että virusten aiheuttama uhka on paljon vakavampi asia kuin hakkeri, joka käy vain katsomassa mitä kone sisältää. Hän ennustaa myös, että yksi tulevaisuuden sotimismuoto voisi olla tietokonesabotaasi, "d-sodankäynti".

Ohjelman kantavana ideana on tietokonevirusten vertailu biologisiin viruksiin. Yhtäläisyyksiä löytyy, mutta myös eroja. Seurueen biologi ja biokemisti pystyvät luettelemaan bioviruksille hyödyllisiäkin vaikutuksia, tietokoneviruksista niitä ei sen sijaan keksitä.

Keskustelu käydään aikana, jolloin antivirusohjelmien kehittely oli vasta alkuvaiheessa. Niinpä eroksi tavallisten ja datavirusten välillä kirjataan myös, että "ihmisellä on infektiojärjestelmä, koneella ei".

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

    Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

    Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto