Hyppää pääsisältöön

Luonnonmullistukset

Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi.
Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi. Kuva: Jon Gustafson/AP Photo. Eyjafjallajokull-tulivuori purkautuu ja ilmaan nousee vulkaaninen tuhkapilvi. Kuva: Jon Gustafson/AP Photo migroitu kuva

Tutustu luonnonmaantieteellisiin ilmiöihin. Miten tulivuoria tutkitaan, kuinka maanjäristyksen tuhoja voidaan estää, miten hurrikaanin tuloon varaudutaan ja kuinka lumivyöryiltä suojaudutaan?

Tulivuoret

Missä ja miten tulivuorenpurkauksia esiintyy ja miten ne syntyvät? Miten tulivuoria tutkitaan ja tulevia purkauksia pyritään ennustamaan?

Maanjäristys

Koben kaupungissa Japanissa asukkaat heräsivät voimakkaaseen maanjäristykseen 17.1.1995. Vain 20 sekuntia kestänyt maanjäristys aiheutti paljon kärsimystä ja tuhoa. Miksi maanjäristyksiä tapahtuu?

Hurrikaani

Meksikonlahden alueella hurrikaanit ovat tuttuja. Miksi hurrikaanit iskevät juuri Meksikonlahden alueelle? Kuinka hurrikaani kehittyy ja miten sen tuloon voi varautua?

Lumivyöry

Itävallan Alpeilla vuonna 1999 pieni Galthurin kaupunki koki valtavan lumimäärän murskaavan voiman. Miten lumivyöryt syntyvät? Kuinka lumivyöryltä pystytään suojautumaan?

Maanpintaa muuttavat ilmiöt

Geologiset tekijät ovat usein hitaita muokkaajia tulivuorenpurkauksia, maajäristyksiä ja muita luonnononnettomuuksia lukuun ottamatta. Maankuori peittää maata kuin iho, jonka rakennusmateriaalia ovat eri kivilajit. Kivikehä eli litosfääri on jakautunut litosfäärilaattoihin, jotka liikkuvat jatkuvasti toistensa suhteen.

Liikkeen saa aikaan maan sisäinen lämpö. Maan vaipassa on konvektiovirtauksia, jotka ilmenevät laattaliikuntoina. Laattaliikuntojen seurauksena syntyy tulivuoritoimintaa ja maanjäristyksiä. Audiossa kerrotaan erityyppisten vuoristojen synnystä ja perehdytään tarkemmin tulivuorten toimintaan: mikä merkitys tulivuorilla on ollut maapallon evoluutiossa ja elämän synnyssä, missä tulivuoria sijaitsee, miten ne toimivat ja mitä hyötyä niistä on ihmisille.

Samoin perehdytään maanjäristyksiin. Esimerkkinä aavikoitumisesta on Sahara, maapallon suurin aavikko. Audiossa kerrotaan, miten aavikolla maisema muokkautuu tuulten ja lämpötilanvaiheluiden johdosta. Myös joet ja jää muokkaavat maanpintaa.

Audiossa käsitellään jokien aiheuttamaa eroosion ja sedimentaation vuorovaikutuksesta aiheutuvaa maiseman muokkautumista. Esimerkkinä jään muokkaamasta luonnosta käsitellään Suomen luontoa.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.

Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.Chilen maanjäristys vuonna 2010. Kuva: AP Graphics Bank.
Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.Hurrikaani Claudette Teksasissa. Käsitelty kuva. Kuva: AP Graphics Bank.

Perustuu ohjelmaan: Luonnonmullistukset. Sarja on suunnattu yläkoululaisten maantiedon, fysiikan ja kemian opetukseen ja Etälukio.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Opettajalle

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.