Hyppää pääsisältöön

Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.

Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi. Hän on ainoa suomalaisnainen, jolla on oma liputuspäivä.

Ensimmäinen ehto naisen edistymiselle on persoonallinen ja henkinen vapaus. Siihen perustuu kaikki muu.

(Helle Kannila toim.: Minna Canthin kirjeitä)

Lehtinainen, kirjailija, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja

 Minna Canth, alkujaan Ulrika Wilhelmina Johnsson, syntyi Tampereella 1844 vaatimattomiin oloihin. Vuonna 1853 perhe muutti Kuopioon hoitamaan Finlaysonin lankakauppaa. Canthin tyttökoulukokemukset Kuopiossa olivat turhauttavia, ja hän arvosteli niitä myöhemmin näkyvästi: tyttökouluissa syntyy käsityötaitoisia naisraukkoja, jotka kulkevat tietämättömyyden kahleissa.

Kosioikäiseksi vartuttuaan Canth haaveili, vastoin ajan yleistä tapaa, itsenäisen naisen urasta. Jyväskylässä käynnistyi vuonna 1863 kansakoulunopettajaseminaari, joka oli tie vapauteen: opettajattarena nainen saattoi elättää itsensä menemättä naimisiin. Sitä ennen naiset olivat voineet kouluttautua Suomessa vain kätilöiksi.

Canthin opinnot Jyväskylässä keskeytyivät, kun hän vastasi myöntävästi luonnontiedonopettajansa Johan Ferdinand Canthin kosintaan. Naimisissa olevan naisen ei ollut tuohon aikaan soveliasta opiskella. Miehensä toimittamien sanomalehtien myötä hän pääsi kuitenkin lehtityöhön ja ryhtyi julkaisemaan novelleja, uutisia ja yhteiskunnallisia kannanottoja.

Minna Canth odotti seitsemättä lastaan, kun hänen miehensä kuoli 1879. Hieman sen jälkeen Canth sai valmiiksi ensimmäisen näytelmänsä Murtovarkaus, ja palasi perheineen lapsuudenkotiinsa Kuopioon. Canth otti hoitaakseen lankakaupan ja avasi sen menestyksen myötä myös sekatavarakaupan. Liiketoiminta toi taloudellista turvaa, joka mahdollisti Canthin työn kirjailijana.

Kuopiossa Canthin kotitaloon Kanttilaan muodostui Minnan salonki, kirjallinen ja aatteellinen kohtauspaikka. Siellä nähtiin mm. Juhani Aho, Akseli Gallen-Kallela ja Järnefeltit sekä Sibeliukset. Myös Kuopion naisintelligenssi muodosti siellä yhteiskunnallisia kannanottojaan, joilla osallistuttiin valtakunnallisiin keskusteluihin. Kuopion konservatiivisissa piireissä salongin aatteellisesti vapaamielinen ilmapiiri aiheutti pahennusta. Canth muun muassa, henkilökohtaisesta kristinuskostaan huolimatta, kannatti uskonnonvapautta.

Canth toimi liikenaisena, kirjoittajana ja salongin emäntänä kuolemaansa saakka. Hän menehtyi vain 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897.

Naisten ja vähäosaisten asialla

Minna Canth raivasi tietä naisille useilla alueilla. Hän oli ensimmäinen suomenkielinen lehtinainen, joka otti kärkevästi kantaa yhteiskunnallisia epäkohtia havaitessaan. Hänen ensimmäisen lehtikirjoituksensa otsikko oli "Tyttäriemme kasvatus".

Canth kuului koulutuksensa puolesta etuoikeutettuun naisten joukkoon, minkä hän myös tiedosti. Hänestä tulikin suomenkielisen koulutuksen pioneereja. Myös menestyvänä liikenaisena Canth oli aikanaan harvinainen tapaus.

Canth julkaisi kymmenen näytelmää, kahdeksan laajaa novellia tai kertomusta, kaksiosaisen novellikokoelman sekä pamfletin. Hän on Aleksis Kiven ohella toinen merkittävä näytelmäkirjailija ja prosaisti.

Realismin edustajana Canth halusi kuvata köyhien ja erityisesti naisten elämää sellaisena kuin se on. Kaunistelematon tyyli ei miellyttänyt kaikkia, ja Canth saikin runsaasti kritiikkiä osakseen. Hän kuitenkin tutustui itse niihin olosuhteisiin ja ihmisiin, joista kirjoitti, ja tiesi niiden olevan totta.

Keskeisiä teoksia

  • Työmiehen vaimo, näytelmä (1885)
  • Köyhää kansaa, näytelmä (1886)
  • Kovan onnen lapsia, näytelmä (1888)
  • Kauppa-Lopo, novelli (1889)
  • Sylvi (1893)
  • Papin perhe, näytelmä (1891)
  • Anna Liisa, näytelmä (1895)

Ensimmäinen liputuspäivän saanut nainen

2000-luvun alkupuolella sisäasiainministeriö oli saanut useita esityksiä sen puolesta, että Minna Canthin syntymäpäivä nimettäisiin yleiseksi liputuspäiväksi. Kuopiolainen Kanttilan kulttuurikeskuksen kannatusyhdistys oli lisäksi esittänyt, että päivän nimeksi tulisi Minna Canthin ja tasa-arvon päivä.

Vuonna 2003 sisäasiainministeriö antoi määräyksen, että valtion virastojen ja laitosten tulee liputtaa Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon johdosta 19.3. Ministeriö suositti liputusta myös yleisesti.

Yleisen liputuksen suositusta jatkettiin seuraavina vuosina, ja ministeriö jäi seuraamaan sen toteutumista. Jos liputus saisi yleisen hyväksynnän, Helsingin yliopiston almanakkatoimistolle voitaisiin tehdä esitys, että päivä merkitään kalenteriin yleiseksi liputuspäiväksi.

Minna Canth ja tasa-arvo saivat vakiintuneen liputuspäivänsä vuonna 2007, ja Minna Canthista tuli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö, joka on saanut oman liputuspäivänsä. Häntä edelsi seitsemän miestä.

Minna Canth (kuva otettu n. 1885-1895). Kuva: Museovirasto.

Minna Canth (kuva otettu n. 1885-1895). Kuva: Museovirasto.Minna Canth (kuva otettu n. 1885-1895). Kuva: Museovirasto.
Kuopiossa sijaitseva Kanttila oli Minna Canthin kotitalo kahteen otteeseen, ensin lapsuus- ja nuoruusvuosina ja myöhemmin seitsenlapsisen perheen yksinhuoltajana. Kanttilan olohuoneesta kehkeytyi Minnan salonki. Kuvakaappaus kuvanauhalta.

Kuopiossa sijaitseva Kanttila oli Minna Canthin kotitalo kahteen otteeseen, ensin lapsuus- ja nuoruusvuosina ja myöhemmin seitsenlapsisen perheen yksinhuoltajana. Kanttilan olohuoneesta kehkeytyi Minnan salonki. Kuvakaappaus kuvanauhalta.Kuopiossa sijaitseva Kanttila oli Minna Canthin kotitalo kahteen otteeseen, ensin lapsuus- ja nuoruusvuosina ja myöhemmin seitsenlapsisen perheen yksinhuoltajana. Kanttilan olohuoneesta kehkeytyi Minnan salonki. Kuvakaappaus kuvanauhalta.
Minna Canth (tuolloin Johnson) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kuva: Museovirasto.

Minna Canth (tuolloin Johnson) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kuva: Museovirasto.Minna Canth (tuolloin Johnson) noin seitsemäntoistavuotiaana. Kuva: Museovirasto.
  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?