Hyppää pääsisältöön

Pikkujoulumenyy Patakakkosen tapaan

Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson tarjoavat pikkujoulun kunniaksi lihapatoja, salaatteja ja makean nälkään ananasta ja omenatorttua.

Patakakkosen keittiömestarit eivät tyydy vain valmistamaan tv-kameroiden edessä ruokia. He myös opastavat katsojia valikoimaan ruoka-aineita oikein sekä käsittelemään niitä asianmukaisesti.

Kasvisbroileripadan valmistus aloitetaan sulattamalla pakastettu broileri. Oikeaoppisesti se tehdään hitaasti. Pakastettu liha on kääritty sanomalehteen, jonka sisällä broileri sulaa jopa kaksikin vuorokautta. Hitaan sulatuksen idea on se, että paketin sisältä ei sulamisvesi lorise pöydälle.

Kokit valmistavat suikaloitua broileria kasvisten kera ikään kuin kiinalaisittain, sillä "ne tekee suikaloitua ruokaa", Sirkka opastaa.

Linnun paloitteleminenkin vaatii tietoa ja hieman taitoakin, mutta keittiömestari ohjeistaa katsojaa tästäkin. Broilerin seuraksi Kolmonen suosittelee "suomalaista hyvää perunaa, joka on todella hyvä ja herkullinen." Koska lajikkeitakin on monia, niin kotikokillakin on mistä valita. Kolmonen esitteleekin erilaisia perunalajikkeita ja niiden käyttötarkoituksia.

Tuoreet herkkusienet eivät juuri käsittelyä kaipaa ennen salaattilautaselle päätymistään. Huuhtelu ja pilkkominen riittävät.

Possupata tehdään kasslerista, joka saa väriä muun muassa punajuuresta. Punajuuren käyttämisestä Jaakko Kolmonen on hieman huolissaan, sillä "se on ihana kasvis, jota pitäis pikkusen enemmän käyttää. Me käytämme sitä liian vähän."

Saksalainen Emich von Haldenwang vierailee tv-keittiössä valmistamassa struudelia eli omenapiirakkaa ja hapankaalipiirakkaa, jonka kyytipojaksi hän suosittelee vaikkapa glögiä tai omenaviiniä.
Tai sitten kotona tehtyjä omenamehuja, kuten keittiömestari Kolmonen ehdottaa.

Ohjelmassa näytetään myös ruokien reseptit.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto