Hyppää pääsisältöön

UFF – ryysyillä rikkauksiin?

UFF eli U-landshjälp från Folk till Folk tunnetaan ensisijaisesti keltaisista vaatekeräyslaatikoista ja kehitysyhteistyöstä. Yhdistys on ollut julkisuudessa myös vähemmän mairittelevissa yhteyksissä, kun sen on epäilty lähinnä tekevän tuottoisaa bisnestä, jonka tuotosta vain murto-osa menee avun tarvitsijoille. Epäilyksen varjon syy on korruptoitunut tanskalainen opettajaryhmä Tvind, joka on perustanut myös Suomen UFF:n.

Mitä vaatteille tapahtuu, kun ne pudotetaan muovipussissa tien vieressä nököttäviin keltaisiin UFF-keräyslaatikoihin? Kuningaskuluttajan mukaan Suomessa keräykseen annetut vaatteet lahjoitetaan tukkumyyjille, jotka myyvät ne eteenpäin afrikkalaisille vähittäismyyjille, jotka myyvät ne edelleen käyttäjille. Eli vaatteita ei jaeta ilmaiseksi missään, vaan ne myydään.

Kolikolla on kaksi puolta: toisaalta paikalliset myyjät saavat töitä, eivätkä avun saajat passivoidu ilmaisen tavaran takia. Toisaalta taas halvalla myytävät, käytetyt vaatteet syövät pohjaa afrikkalaisten omalta vaateteollisuudelta. Kuningaskuluttajassa haastatellun Suomen UFF:n toiminnanjohtaja Virve Kiven mukaan 90 prosenttia afrikkalaisista käyttää kierrätysvaatteita.

Silminnäkijän raportti UFF:n toiminnasta pureutuu paljon kohua herättäneeseen, 70-luvulla perustettuun opettajaryhmä Tvindiin. Tvindin keulakuva on tanskalainen toisinajattelija Mogens Amdi Pedersen. Tvind perusti hyväntekeväisyysjärjestö Humana People to Peoplen, jonka nimi vaihtelee maittain. Suomessa se on UFF.

Tvindin nimissä Tanskaan perustettiin myös useita erilaisia kouluja, joista tunnetuin oli Matkustava kansankorkeakoulu DRH. Edelleen toiminnassa oleva DRH on kerännyt paljon kritiikkiä. DRH-kouluja on muun muassa Tanskassa ja Norjassa, mutta Norjan opetusministeriö ei edes tunnusta sitä kouluksi.

Silminnäkijässä haastatellun, entisen Norjan DRH:n oppilas Kalle Vantasen mukaan koulussa ei opetettu mitään, mistä olisi oikeasti ollut hyötyä Afrikassa. Vantanen ja muut opiskelijat lähetettiin viikkoja kestäville lehtienmyyntimatkoille jopa Ruotsiin asti. Opiskelijoiden täytyi itse hoitaa matkustus, majoitus ja muut rahankäytölliset asiat samalla, kun heidän piti kerätä rahaa Humanalle.

Tvind-opettajaryhmään kuuluminen oli vieläkin rankempi kokemus. Entinen jäsen, tanskalainen Britta Junge kertoo Silminnäkijässä, että Tvindissä oleminen tarkoitti oman ajan loppumista: ryhmään liittynyt oli sitoutunut olemaan käytettävissä 24 tuntia vuorokaudesta. Myös omat varannot olivat opettajaryhmän käytettävissä.

Junge erosi opettajaryhmästä, kun kyllästyi Tvindin hämäräbisneksiin. Vuosina 1994–1995 Tvindin jäsenet pihistivät pahimmillaan jopa 50 000 dollaria viikossa veroparatiiseissa sijaitseville tileilleen. Junge tietää asian, sillä myös hän salakuljetti rahaa opettajaryhmän tileille.

Tanskassa Tvind on ollut oikeudessa kahdesti. Esimerkiksi Suomen UFF:ää perustamassa ollut Poul Jörgensen sai kahden ja puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion veropetoksista ja kavalluksista. UFF:n toiminnanjohtaja Virpi Kivi sanoo Silminnäkijässä, ettei Jörgensen ole Suomen toiminnassa tai kehitysyhteistyössä mukana.

Suomen ulkoasianministeriö ei ole löytänyt huomautettavaa UFF:n rahoittamista projekteista tai varojen käytöstä.

Tietolaatikko

UFF kanteli Silminnäkijän jaksosta "Ryysyillä rikkauksiin" Julkisen sanan neuvostoon. JSN antoi vapauttavan päätöksen.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto