Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Valmistajat laittavat ruokapakkauksien valmistusajat alakanttiin

Useissa ruokapakkauksissa valmistajat antavat valmistusajan, jossa ruoan pitäisi kypsyä. Pakkausten mukaan esimerkiksi broilerin fileesuikaleet valmistuvat noin kymmenessä minuutissa, karjalanpaisti kolmessa tunnissa, broilerin koipi tunnissa. Katsojamme mukaan kokemus on monesti toinen. Ruoka ei annetuissa ajoissa kypsy.

Testasin eri valmistajien tuotteita kahdella eri uunilla ja liedellä menun verran, alkuruuasta jälkiruokaan, kypsyivätkö raaka-aineet annetuissa valmistusajoissa. Valitsin pakastealtaasta paistovalmiin Pirkan muna-riisipasteijan alkuruoaksi, Atrian maustamattoman broilerin reisikoiven ja Reformin Luomu pitkäjyväisen täysjyväriisin pääruuaksi sekä valmiista Myllyn Paras ruis-kaura piirakkataikinasta puolukka-kermaviilitäytteellä tehtävän piirakan jälkiruoaksi. Menun ulkopuolelta testasin vielä Rainbown broilerin fileesuikaleita.

Valmistajan koekeittiössä testataan kotiuunilla

Kysyin suurimmilta valmistajilta, miten tiettyyn valmistusaikaan on päädytty. Sain hyvin samansuuntaisia vastauksia kaikilta. Myllyn Paras päästi kurkkaamaan Helsingin Kalevankadulla sijaitsevaan koe- ja näytöskeittiöönsä. Yrityksen viestintäpäällikkö, kotitalousopettaja Arja Savela kertoi, että ruokapakkaukseen päätyvä valmistusaika on testattu useampaan kertaan tavallisilla kotiuuneilla ja -liesillä. - Kun uusi tuote tuodaan, se testataan, tehdään reseptejä ja sitten ihan pakkauksia varten valmistetaan vielä useampia kertoja. Pääsääntöisesti meillä on kaksi eri henkilöä ja kaksi eri uunia, jossa tuote testataan.

Tässäkin Myllyn Paras –yrityksen koekeittiössä, jossa sekä testataan tuotteita että järjestetään näytöksiä ammattilaisille, on kaksi kuluttajien uuneja vastaavaa kotiuunia isompien ammattilaisuunien lisäksi. Vastaavanlaisia koekeittiöitä on kaikilla valmistajilla ja kauppojen keskusliikkeillä.

Testikeittiöiden ohella usein myös yrityksen henkilökunta saa testattavakseen valmistusajat. Joillakin valmistajilla testaajina käytetään myös kuluttajia. Atrian tuotekehitysjohtaja Heimo Hattula kertoi, että kuluttajatestausta käytetään varsinkin uusien tuotteiden kohdalla.

Kuluttajatestaajat rekrytoidaan yleensä kaupoista. - Siinä tulee pari sataa uunia lisää. Kuluttajille annetaan sama kypsennysohje kuin koekeittiössä. Kypsennyksen ensisijainen tarkoitus on tietenkin tuoteturvallisuus, ja että aistinvarainen laatu on riittävän hyvä, Hattula selvensi. Tällä tarkoitetaan siis tuotteen näköä, makua ja tuoksua.

Kolme kovaa testiapuria

Koekeittiössä ei tehdä mitään robottitiedettä. Testauksen apuvälineinä käytetään ajastinta, lihamittaria ja uunilämpömittaria, jotka olisivat hyödylliset hankinnat myös joka kotiin. Arja Savela esitteli pienen uunilämpömittarin, jolla katsotaan, että uunin lämpötila pitää paikkansa. Uunin nappulan näyttämään lämpötilaan ei hänen mukaansa voi luottaa. Uunin lämpötila on siis syytä mitata silloin tällöin. Mittarin voi halutessaan pitää uunissa vaikka koko ajan. Sillä voi mitata uunin lämpötilan myös uunin eri osista: keskiosasta, edestä, takaa... Näin saa helposti selville, jos jostakin kohtaa on esimerkiksi vastus mennyt rikki.

Kokkauksessa tarvitaan maalaisjärkeä

Valmistajat varsin yhdenmukaisesti peräänkuuluttivat kuluttajilta maalaisjärkeä ja aistinvaraista arviointia ruoan valmistamisessa. - Kyllä pitäisi ymmärtää katsoa, että jos tuote näyttää raa’alta, niin sitä ei ota pois uunista, Savela totesi ja katsoi uuninluukkua raottamalla, olivatko hänen näytteeksi valmistamansa joulutortut jo valmiita uunissa. Eivät olleet.
- Nämä ovat vielä vähän raakoja, niin kuin arvelinkin, kun tuo taikina oli niin kylmää. Vinkiksi, että pakkauksen ohjeen 10-15 minuuttia mukaan, kannattaa siis ensin katsoa kymmenen minuutin jälkeen, mikä on tilanne, ja vasta sen jälkeen tarvittaessa lisätä loput viisi minuuttia.

Mutta jos on uusi ruuanlaittaja tai vaikka vanhallekin kokkaajalle uusi raaka-aine, niin eikö pitäisi voida luottaa siihen, mitä valmistusohjeessa sanotaan? - Kyllähän siis aina luottaa pitää, mutta että useimmiten vaan pitää huomioida, että on niin monta muuttuvaa tekijää, Savela totesi.

Valmistajat laittavat pakkauksiin mieluummin liian lyhyen kuin pitkän kypsymisajan. Muutoinhan toimivissa oloissa kypsennys voi mennä yli ja kokkaajan annos pilalle. Jos ruoka jää annetussa ajassa raa'aksi, kypsennysaikaa on taas helppo lisätä. - Oikeastaan on ihan mahdoton tehtävä saada aina kaikki minuutilleen oikein pakkausten paisto-ohjeisiin, jos kuluttaja ei yhtään käytä maalaisjärkeä, Savela totesi. - Kyllä minä todellakin toivon, että sitä käytettäisiin, mutta toki me haluamme mahdollisimman tarkkoja ohjeita laittaa noihin pakkauksiin. Useimmiten niissä on sentyyppinen teksti, että huomioi oman uunisi paistolämpötila.

Kotitalousopettajien Liiton puheenjohtaja, kotitalousopettaja Anneli Rantamäki piti kotitaloustuntia seiskaluokkalaisille.
- Ei voi sanoa, että tehkää maalaisjärjellä, jos ei ole mitään tietoa eikä minkäänlaista hajua kypsyysajasta tai mitä yleensäkin tekee, Rantamäki puolestaan sanoi. Näiltä seiskaluokkalaisilta ruuan laitto onnistui milloin paremmin, milloin huonommin. - Virhemarginaalia on olemassa, että välillä palaa ja välillä jää vähän raa’aksi, Rantamäki totesi.

Miten paljon pitää pystyä luottamaan pakkauksessa annettuihin ohjeisiin? - Kuluttajan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että kun teen paketissa annettun ohjeen ja ajan mukaan, niin ruoan pitäisi onnistua ja olla syötävää – ja vielä hyvää, Rantamäki sanoi. - Ehkä tietyllä tavalla pakkauksessa mennään siihen, että luvataan enemmän kuin mitä se todellisuudessa on.

Testikokkailuni raa'at tulokset

Toisen testiuunini lämpötila piti kutinsa uunin nappuloiden kanssa. Silti muna-riisipasteijat melkein paloivat. Toisessa uunissa taas oli alilämpö, jolloin pasteijat kypsyivätkin hyvin ja kauniin värisiksi. Riisi puolestaan jäi ainakin puoliraa'aksi. Pakkauksen vinkki liottaa riisiä kylmässä vedessä yön yli, jotta kypsymisaika lyhenisi puoleen, ei myöskään tepsinyt. Riisi jäi silti raa’aksi, vaikka noudatin ohjeita orjallisesti. Broilerin koipi kypsyi yllättäen ennätysajassa molemmissa uuneissa. Vaadittavaan kypsyysasteeseen 75 pääsin mittarin mukaan jo puolen tunnin päästä koivella, joka oli odotellut huoneen lämmössä puoli tuntia ennen uuniin laittoa. Jääkaappikylmä koipi loikkasi kypsyysasteeseen 40 minuutin paiston jälkeen. Pidin koivet kuitenkin uunissa pakkauksessa vaaditun tunnin – ja ne olivat silti mehukkaita, vaikka digitaalisen lihamittarini lukema oli kohonnut 98:aan.

Menun ulkopuolella kokkaamani broilerin suikaleet käyttäytyivät hyvin eri lailla sen mukaan, oliko liha otettu huoneen lämpöön ennen paistoa pakkauksen ohjeen mukaan vai ei. Jääkaappikylmiä suikaleita oli pakko käännellä koko ajan, etteivät ne olisi palaneet pannuun kiinni. Huoneenlämpöiset suikaleet valmistuivat leppoisasti välillä käännellen - kuten ohjeessa sanottiin. Mutta aistinvaraisesti arvioiden olisin pitänyt jääkaappikylmiä suikaleita kypsinä jo kolmen minuutin jälkeen, vaikka ohjeessa kehotettiin paistamaan noin 10 minuuttia. Lihamittari kuitenkin totesi ne raaoiksi ja valmista sen mukaan tuli vasta 14 minuutin jälkeen! Huoneenlämpöiset suikaleet taas saavuttivat 75 astetta jo yhdeksän minuutin jälkeen. Jälkiruokapiirakka sen sijaan jäi aivan raa’aksi. Sama piirakkapohja lämpimällä sieni-sipuli-soijanakkotäytteellä kypsyi hyvin. Aina ei voi onnistua.

Mutta miksi minun marjapiirakkani jäi raa'aksi, vaikka tein aivan paisto-ohjeiden mukaan? Arja Savelan mukaan ehkä yksi suurimpia syitä on uunien erilaisuus. - Ja myös se paistotaso, että missä kohtaa uunia paistaa. Myös vuoat ovat erilaisia. Jos on pienempi vuoka, niin se saattaa vaatia vähän pidemmän paistoajan, Savela selvitti, sillä saman taikinamäärän levittäminen laakeampaan vuokaan tekee pohjasta ohuemman. Myös vuoan materiaali vaikuttaa. Silikoninen tai ohut alumiininen vuoka paistaa Savelan mukaan paljon nopeammin kuin esimerkiksi paksumpi keraaminen tai lasinen vuoka. - Myös jos on marjapiirakasta kyse, niin se marjojen vetisyys vaikuttaa, että kuinka kostea täyte on, Savela kertoi.

Valmistusajat ovat lähinnä ohjeellisia, joten tärkeätä on oppia tuntemaan omat valmistusvälineet ja suhteuttaa valmistusajat niihin. Lopulta jokainen kokkaaja on kuitenkin itse vastuussa siitä, onko kypsentänyt ruokansa riittävästi.

Testattu ruoka Uunin lämpötila Kypsennysaika Lopputulos
Pirkka Muna-riisipasteija 225 astetta noin 15 min ylikypsä kypsä
Atria Broilerin Reisikoipi 175 astetta 60 min kypsä
Reformi Luomu Pitkäjyväinen täysjyväriisi noin 45 min raaka
Ruis-kaura Piirakkataikina puolukka-kermaviilitäytteellä 180-200 astetta 35-40 min raaka

Tiina Lappalainen, Kuningaskuluttaja, Yle Tutkiva asia

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.