Hyppää pääsisältöön

Tapaus Anton käynnisti lapsikiistat Suomen ja Venäjän välillä

Viisivuotias Anton Salonen kaapattiin Suomesta Venäjälle keväällä 2008. Pojan suomalainen isä Paavo Salonen aloitti toimet poikansa saamiseksi takaisin Suomeen. Kaappaaja oli Antonin vironvenäläinen äiti Rimma Salonen, jonka tueksi tuli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB.

Paavo Salonen teki kaappauksesta rikosilmoituksen ja haki apua jopa ministeritasolta asti. Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb aloitti neuvottelut lapsikaappauksesta venäläisen kollegansa kanssa. Suomessa rikosilmoitus toi isälle määräaikaisen yksinhuoltajuuden ja vuoden kuluttua äidille ehdollisen vankeustuomion Antonin kaappauksesta ja vapaudenriistosta.

Vuonna 2009 Paavo Salonen päätti hakea lapsensa äitinsä luota Venäjältä. Mukanaan Salosella oli venäläisten tuomioistuinten päätös, jonka mukaan Anton on Suomen kansalainen ja siten vapaa lähtemään Venäjältä. Mutta Nuijamaan tullissa venäläisviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet poikaa lähtemään Suomeen. Tästä alkoivat viikkojen neuvottelut, joihin osallistuivat muun muassa Suomen ja Venäjän ulkoministerit sekä oikeusministerit. Paavo ja Anton Salonen olivat sillä aikaa Suomen Pietarin-konsulaatin puskuriyksikössä, jossa he aikoivat odottaa tilanteen ratkeamista.

Turhautuneena jumiutuneisiin neuvotteluihin Pietarin pääkonsulaatissa työskentelevä konsuli Simo Pietiläinen päätti salakuljettaa Antonin ja tämän isän diplomaattiautonsa takakontissa Venäjältä Suomeen. Pietiläisen toiminta kuumensi Venäjällä tunteita, ja jopa Vladimir Putin kommentoi tapausta Suomen-vierailullaan kitkerään sävyyn.

Venäjän valtion osuutta Anton Salosen kaappaustapaukseen ei ole saatu täysin yksiselitteistä varmuutta. Silminnäkijä-ohjelman toimittaja kuitenkin esittää dokumentin, jossa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB oli lähettänyt Rimma Saloselle kirjeen, jossa se kertoo onnistuneensa viivyttämään Antonin palauttamista Suomeen.

Vaikka isän ja pojan arki on jo alkanut sujua Suomessa, ainakaan vuonna 2011 taistelu pojasta ei ollut ottanut laantuakseen. Paavo Salonen kertoo Suomi expressin haastattelussa, että isän ja pojan yhteiseloa varjostaa kaappausuhka, jonka olemassaolon myös viranomaiset tunnustavat.

Teksti: Sirpa Jegorow

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto