Hyppää pääsisältöön

Tapaus Anton käynnisti lapsikiistat Suomen ja Venäjän välillä

Viisivuotias Anton Salonen kaapattiin Suomesta Venäjälle keväällä 2008. Pojan suomalainen isä Paavo Salonen aloitti toimet poikansa saamiseksi takaisin Suomeen. Kaappaaja oli Antonin vironvenäläinen äiti Rimma Salonen, jonka tueksi tuli Venäjän turvallisuuspalvelu FSB.

Paavo Salonen teki kaappauksesta rikosilmoituksen ja haki apua jopa ministeritasolta asti. Silloinen ulkoministeri Alexander Stubb aloitti neuvottelut lapsikaappauksesta venäläisen kollegansa kanssa. Suomessa rikosilmoitus toi isälle määräaikaisen yksinhuoltajuuden ja vuoden kuluttua äidille ehdollisen vankeustuomion Antonin kaappauksesta ja vapaudenriistosta.

Vuonna 2009 Paavo Salonen päätti hakea lapsensa äitinsä luota Venäjältä. Mukanaan Salosella oli venäläisten tuomioistuinten päätös, jonka mukaan Anton on Suomen kansalainen ja siten vapaa lähtemään Venäjältä. Mutta Nuijamaan tullissa venäläisviranomaiset eivät kuitenkaan päästäneet poikaa lähtemään Suomeen. Tästä alkoivat viikkojen neuvottelut, joihin osallistuivat muun muassa Suomen ja Venäjän ulkoministerit sekä oikeusministerit. Paavo ja Anton Salonen olivat sillä aikaa Suomen Pietarin-konsulaatin puskuriyksikössä, jossa he aikoivat odottaa tilanteen ratkeamista.

Turhautuneena jumiutuneisiin neuvotteluihin Pietarin pääkonsulaatissa työskentelevä konsuli Simo Pietiläinen päätti salakuljettaa Antonin ja tämän isän diplomaattiautonsa takakontissa Venäjältä Suomeen. Pietiläisen toiminta kuumensi Venäjällä tunteita, ja jopa Vladimir Putin kommentoi tapausta Suomen-vierailullaan kitkerään sävyyn.

Venäjän valtion osuutta Anton Salosen kaappaustapaukseen ei ole saatu täysin yksiselitteistä varmuutta. Silminnäkijä-ohjelman toimittaja kuitenkin esittää dokumentin, jossa Venäjän turvallisuuspalvelu FSB oli lähettänyt Rimma Saloselle kirjeen, jossa se kertoo onnistuneensa viivyttämään Antonin palauttamista Suomeen.

Vaikka isän ja pojan arki on jo alkanut sujua Suomessa, ainakaan vuonna 2011 taistelu pojasta ei ollut ottanut laantuakseen. Paavo Salonen kertoo Suomi expressin haastattelussa, että isän ja pojan yhteiseloa varjostaa kaappausuhka, jonka olemassaolon myös viranomaiset tunnustavat.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto