Hyppää pääsisältöön

Brysselin koneessa ratkotaan eurokriisiä

Radio-ohjelma Brysselin kone alkoi vuonna 2011 seurata EU-politiikkaa, setviä Brysselin päätöksiä ja kysellä niistä Eurooppa-asioita ajavilta henkilöiltä. Kestoaiheena on ollut euroalueen velkakriisi, jonka hoitamiseen on sarjan kuluessa ehdotettu monenlaisia lääkkeitä. Brysselin koneen velkakriisiohjelmia on nyt kuunneltavissa myös Elävässä arkistossa.

Oheisen valikoiman varhaisin ohjelma on maaliskuulta 2011. Valtiovarainministeriön edustaja Martti Salmi luonnehtii velkakriisin tilannetta pinnalta katsoen ”kohtuullisen vakaaksi”. Riskit eivät silti olleet hävinneet minnekään. Kreikan ja Irlannin lainaohjelmista neuvoteltaessa oli eniten vastahankaan Suomi, joka on vaatinut Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Missä ovat taloustakuiden rajat, ohjelmassa kysytään.

Kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mielestä oli alusta alkaen selvää, että talousliitto Emuun sisäänrakennetut ristiriidat tulisivat johtamaan kriiseihin. Emu ei suinkaan ole Euroopan ensimmäinen rahaunioni, vaan sillä on monia epäonnistuneita edeltäjiä.

Luottotakuiden vaatiminen Kreikalta ei ole onnistunut ajatus, professori Pertti Haaparanta totesi syyskuussa 2011. Hänestä järkevintä oli aloittaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestely heti, koska maa oli jo käytännössä maksukyvytön.

Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen kuvailee Kreikan mahdollisen kaatumisen vaikutuksia. Seurauksena voisi olla markkinoiden luottamuspula myös muita kriisivaltioita kohtaan, näiden maiden ongelmien lisääntyminen ja lopulta maailmankaupan supistuminen, mikä koskettaisi myös Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi varoittaa Kreikan kaatumisen dominovaikutuksesta Euroopan suuriin pankkeihin. Sasin mielestä euroliitossa pitäisi olla käytössä myös automaattisia sanktioita ja mahdollisuus maiden erottamiseen.

Politiikan tutkija Teemu Sinkkonen uskoo pitkittyvän velkakriisin tuovan lisää ihmisiä kadulle. Rikkaiden ja köyhien ero on kasvamassa, ja kansalaiset kokevat joutuvansa pankkien virheiden maksumiehiksi.

Italian tilannetta arvioi ekonomisti Pekka Korpinen, joka ei näe maalle valoa minkään tunnelin päässä. Se on liian suuri kaatumaan ja liian suuri autettavaksi. ”Italia rämpii joukossamme niin kauan kuin itse katsoo mahdolliseksi pysyä eurossa.” Ohjelmassa puhutaan myös mafian ja harmaan sektorin osuudesta Italian taloudessa.

Talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantaja Vesa Vihriälä vastaa kritiikkiin, joka on kohdistunut kriisimailta vaadittuihin kuritoimiin. ”Tosiasia on, että jos jäsenmaa ei saa velkaa tai saa sitä vain korkealla korolla, sen on vähennettävä velanoton tarvetta.”

Taloustieteilijä Lauri Holapan mielestä kriisin syynä on euroalueen rakenteellinen ongelma: joidenkin maiden suuret ylijäämät aiheuttavat automaattisesti alijäämiä toisille maille. Korruptio ja veronkierto eivät sen sijaan hänestä ole kriisin ytimessä. Kriisimaiden auttamiseksi tulisi muuttaa Euroopan keskuspankin sääntöjä, jotta pankki voisi ostaa velkakirjoja suoraan valtioilta eikä jälkimarkkinoilta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ennustaa euroliiton hajoavan jollain tavalla. Ainoa kestävä ratkaisu euron jatkon takaamiseksi olisi täysimittainen liittovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.

Vm:n alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Euroopan tulisi ottaa oppia Yhdysvaltain taloushistoriasta. USA:ssa on 170 vuotta toiminut tiukkaan taloudenpitoon opettava periaate, jonka mukaan osavaltiot vastaavat itse veloistaan.

Vm:n finanssineuvos Mika Kuismanen ei pidä järkevinä puheita supervelkaantuneiden maiden perinteisestä elvytyksestä. Hänestä niiden ainoa keino ovat rakenteelliset uudistukset, menoleikkaukset ja mm. investointeihin kannustavat veroratkaisut. EKP:n saamaa kritiikkiä avoimuuden ja demokratian puutteesta Kuismanen ei oikein ymmärrä: keskuspankin rooliin eivät kuulukaan näkyvät ulostulot, ja johtokunnan valinta taas on kunkin maan oma asia.

Professori Heikki Patomäki on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti, mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomi itse päättäisi erota eurosta?

Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Kriisin taas alunperin aiheutti liika luottamus euroon.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kannattaa ratkaisumallia, jota on noudatettu ”kautta maailmanhistorian”: jos joku ei kykene maksamaan velkojaan, hän tekee konkurssin, ja riskilainojen antajat kärsivät tappiot. Emun jäsenvaltiot voivat itse arvioida, haluavatko ne pelastaa omassa maassaan toimivan pankin, joka tämän johdosta uhkaa kaatua. Se ei kuitenkaan Terhon mielestä voi kuulua kansainvälisen vastuun piiriin.

Teksti: Jukka Lindfors ja Maija Elonheimo

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto