Hyppää pääsisältöön

Brysselin koneessa ratkotaan eurokriisiä

Radio-ohjelma Brysselin kone alkoi vuonna 2011 seurata EU-politiikkaa, setviä Brysselin päätöksiä ja kysellä niistä Eurooppa-asioita ajavilta henkilöiltä. Kestoaiheena on ollut euroalueen velkakriisi, jonka hoitamiseen on sarjan kuluessa ehdotettu monenlaisia lääkkeitä. Brysselin koneen velkakriisiohjelmia on nyt kuunneltavissa myös Elävässä arkistossa.

Oheisen valikoiman varhaisin ohjelma on maaliskuulta 2011. Valtiovarainministeriön edustaja Martti Salmi luonnehtii velkakriisin tilannetta pinnalta katsoen ”kohtuullisen vakaaksi”. Riskit eivät silti olleet hävinneet minnekään. Kreikan ja Irlannin lainaohjelmista neuvoteltaessa oli eniten vastahankaan Suomi, joka on vaatinut Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Missä ovat taloustakuiden rajat, ohjelmassa kysytään.

Kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mielestä oli alusta alkaen selvää, että talousliitto Emuun sisäänrakennetut ristiriidat tulisivat johtamaan kriiseihin. Emu ei suinkaan ole Euroopan ensimmäinen rahaunioni, vaan sillä on monia epäonnistuneita edeltäjiä.

Luottotakuiden vaatiminen Kreikalta ei ole onnistunut ajatus, professori Pertti Haaparanta totesi syyskuussa 2011. Hänestä järkevintä oli aloittaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestely heti, koska maa oli jo käytännössä maksukyvytön.

Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen kuvailee Kreikan mahdollisen kaatumisen vaikutuksia. Seurauksena voisi olla markkinoiden luottamuspula myös muita kriisivaltioita kohtaan, näiden maiden ongelmien lisääntyminen ja lopulta maailmankaupan supistuminen, mikä koskettaisi myös Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi varoittaa Kreikan kaatumisen dominovaikutuksesta Euroopan suuriin pankkeihin. Sasin mielestä euroliitossa pitäisi olla käytössä myös automaattisia sanktioita ja mahdollisuus maiden erottamiseen.

Politiikan tutkija Teemu Sinkkonen uskoo pitkittyvän velkakriisin tuovan lisää ihmisiä kadulle. Rikkaiden ja köyhien ero on kasvamassa, ja kansalaiset kokevat joutuvansa pankkien virheiden maksumiehiksi.

Italian tilannetta arvioi ekonomisti Pekka Korpinen, joka ei näe maalle valoa minkään tunnelin päässä. Se on liian suuri kaatumaan ja liian suuri autettavaksi. ”Italia rämpii joukossamme niin kauan kuin itse katsoo mahdolliseksi pysyä eurossa.” Ohjelmassa puhutaan myös mafian ja harmaan sektorin osuudesta Italian taloudessa.

Talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantaja Vesa Vihriälä vastaa kritiikkiin, joka on kohdistunut kriisimailta vaadittuihin kuritoimiin. ”Tosiasia on, että jos jäsenmaa ei saa velkaa tai saa sitä vain korkealla korolla, sen on vähennettävä velanoton tarvetta.”

Taloustieteilijä Lauri Holapan mielestä kriisin syynä on euroalueen rakenteellinen ongelma: joidenkin maiden suuret ylijäämät aiheuttavat automaattisesti alijäämiä toisille maille. Korruptio ja veronkierto eivät sen sijaan hänestä ole kriisin ytimessä. Kriisimaiden auttamiseksi tulisi muuttaa Euroopan keskuspankin sääntöjä, jotta pankki voisi ostaa velkakirjoja suoraan valtioilta eikä jälkimarkkinoilta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ennustaa euroliiton hajoavan jollain tavalla. Ainoa kestävä ratkaisu euron jatkon takaamiseksi olisi täysimittainen liittovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.

Vm:n alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Euroopan tulisi ottaa oppia Yhdysvaltain taloushistoriasta. USA:ssa on 170 vuotta toiminut tiukkaan taloudenpitoon opettava periaate, jonka mukaan osavaltiot vastaavat itse veloistaan.

Vm:n finanssineuvos Mika Kuismanen ei pidä järkevinä puheita supervelkaantuneiden maiden perinteisestä elvytyksestä. Hänestä niiden ainoa keino ovat rakenteelliset uudistukset, menoleikkaukset ja mm. investointeihin kannustavat veroratkaisut. EKP:n saamaa kritiikkiä avoimuuden ja demokratian puutteesta Kuismanen ei oikein ymmärrä: keskuspankin rooliin eivät kuulukaan näkyvät ulostulot, ja johtokunnan valinta taas on kunkin maan oma asia.

Professori Heikki Patomäki on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti, mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomi itse päättäisi erota eurosta?

Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Kriisin taas alunperin aiheutti liika luottamus euroon.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kannattaa ratkaisumallia, jota on noudatettu ”kautta maailmanhistorian”: jos joku ei kykene maksamaan velkojaan, hän tekee konkurssin, ja riskilainojen antajat kärsivät tappiot. Emun jäsenvaltiot voivat itse arvioida, haluavatko ne pelastaa omassa maassaan toimivan pankin, joka tämän johdosta uhkaa kaatua. Se ei kuitenkaan Terhon mielestä voi kuulua kansainvälisen vastuun piiriin.

Teksti: Jukka Lindfors ja Maija Elonheimo

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.