Hyppää pääsisältöön

Brysselin koneessa ratkotaan eurokriisiä

Radio-ohjelma Brysselin kone alkoi vuonna 2011 seurata EU-politiikkaa, setviä Brysselin päätöksiä ja kysellä niistä Eurooppa-asioita ajavilta henkilöiltä. Kestoaiheena on ollut euroalueen velkakriisi, jonka hoitamiseen on sarjan kuluessa ehdotettu monenlaisia lääkkeitä. Brysselin koneen velkakriisiohjelmia on nyt kuunneltavissa myös Elävässä arkistossa.

Oheisen valikoiman varhaisin ohjelma on maaliskuulta 2011. Valtiovarainministeriön edustaja Martti Salmi luonnehtii velkakriisin tilannetta pinnalta katsoen ”kohtuullisen vakaaksi”. Riskit eivät silti olleet hävinneet minnekään. Kreikan ja Irlannin lainaohjelmista neuvoteltaessa oli eniten vastahankaan Suomi, joka on vaatinut Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Missä ovat taloustakuiden rajat, ohjelmassa kysytään.

Kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mielestä oli alusta alkaen selvää, että talousliitto Emuun sisäänrakennetut ristiriidat tulisivat johtamaan kriiseihin. Emu ei suinkaan ole Euroopan ensimmäinen rahaunioni, vaan sillä on monia epäonnistuneita edeltäjiä.

Luottotakuiden vaatiminen Kreikalta ei ole onnistunut ajatus, professori Pertti Haaparanta totesi syyskuussa 2011. Hänestä järkevintä oli aloittaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestely heti, koska maa oli jo käytännössä maksukyvytön.

Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen kuvailee Kreikan mahdollisen kaatumisen vaikutuksia. Seurauksena voisi olla markkinoiden luottamuspula myös muita kriisivaltioita kohtaan, näiden maiden ongelmien lisääntyminen ja lopulta maailmankaupan supistuminen, mikä koskettaisi myös Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi varoittaa Kreikan kaatumisen dominovaikutuksesta Euroopan suuriin pankkeihin. Sasin mielestä euroliitossa pitäisi olla käytössä myös automaattisia sanktioita ja mahdollisuus maiden erottamiseen.

Politiikan tutkija Teemu Sinkkonen uskoo pitkittyvän velkakriisin tuovan lisää ihmisiä kadulle. Rikkaiden ja köyhien ero on kasvamassa, ja kansalaiset kokevat joutuvansa pankkien virheiden maksumiehiksi.

Italian tilannetta arvioi ekonomisti Pekka Korpinen, joka ei näe maalle valoa minkään tunnelin päässä. Se on liian suuri kaatumaan ja liian suuri autettavaksi. ”Italia rämpii joukossamme niin kauan kuin itse katsoo mahdolliseksi pysyä eurossa.” Ohjelmassa puhutaan myös mafian ja harmaan sektorin osuudesta Italian taloudessa.

Talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantaja Vesa Vihriälä vastaa kritiikkiin, joka on kohdistunut kriisimailta vaadittuihin kuritoimiin. ”Tosiasia on, että jos jäsenmaa ei saa velkaa tai saa sitä vain korkealla korolla, sen on vähennettävä velanoton tarvetta.”

Taloustieteilijä Lauri Holapan mielestä kriisin syynä on euroalueen rakenteellinen ongelma: joidenkin maiden suuret ylijäämät aiheuttavat automaattisesti alijäämiä toisille maille. Korruptio ja veronkierto eivät sen sijaan hänestä ole kriisin ytimessä. Kriisimaiden auttamiseksi tulisi muuttaa Euroopan keskuspankin sääntöjä, jotta pankki voisi ostaa velkakirjoja suoraan valtioilta eikä jälkimarkkinoilta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ennustaa euroliiton hajoavan jollain tavalla. Ainoa kestävä ratkaisu euron jatkon takaamiseksi olisi täysimittainen liittovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.

Vm:n alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Euroopan tulisi ottaa oppia Yhdysvaltain taloushistoriasta. USA:ssa on 170 vuotta toiminut tiukkaan taloudenpitoon opettava periaate, jonka mukaan osavaltiot vastaavat itse veloistaan.

Vm:n finanssineuvos Mika Kuismanen ei pidä järkevinä puheita supervelkaantuneiden maiden perinteisestä elvytyksestä. Hänestä niiden ainoa keino ovat rakenteelliset uudistukset, menoleikkaukset ja mm. investointeihin kannustavat veroratkaisut. EKP:n saamaa kritiikkiä avoimuuden ja demokratian puutteesta Kuismanen ei oikein ymmärrä: keskuspankin rooliin eivät kuulukaan näkyvät ulostulot, ja johtokunnan valinta taas on kunkin maan oma asia.

Professori Heikki Patomäki on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti, mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomi itse päättäisi erota eurosta?

Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Kriisin taas alunperin aiheutti liika luottamus euroon.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kannattaa ratkaisumallia, jota on noudatettu ”kautta maailmanhistorian”: jos joku ei kykene maksamaan velkojaan, hän tekee konkurssin, ja riskilainojen antajat kärsivät tappiot. Emun jäsenvaltiot voivat itse arvioida, haluavatko ne pelastaa omassa maassaan toimivan pankin, joka tämän johdosta uhkaa kaatua. Se ei kuitenkaan Terhon mielestä voi kuulua kansainvälisen vastuun piiriin.

Teksti: Jukka Lindfors ja Maija Elonheimo

Kommentit
  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Rauli Virtanen: "Sodassa tapaa pahimmat ja parhaat ihmiset"

    Palkitun toimittajan seikkailuja neljältä vuosikymmeneltä

    Maailman kriisialueilta raportoinut toimittaja Rauli Virtanen on todistanut niin Vietnamin sotaa ja Beirutin tulihelvettiä kuin Kosovon etnisen puhdistuksen julmuuksia. 1970 Rioon suunnanneelta rahtilaivalta alkanut seikkailu on kestänyt yli neljäkymmentä vuotta, minkä aikana suomalaiset ovat saaneet nauttia ihmislähtöisistä tarinoista ympäri maailmaa. Elävä arkisto koosti Virtasen reportaaseja ja haastatteluja vuosien varrelta.

  • Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla

    Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.

    Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.

  • Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria

    Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994

    Vuonna 1994 esitetty Tuomas Sallisen tv-elokuva Hiljaiset laulut on vahvasti ajassaan oleva voimakas kuvaus nuorista, jotka ystävyydestä huolimatta kärsivät erilaisista vieraantuneisuuden tunteista. Vaikka tarina on rikkonainen eikä helppoja vastauksia ole, pysyy kertomus erinomaisesti koossa. Keskeisellä sijalla elokuvassa on sen äänimaisema.

  • Hiljainen poika tahtoo auttaa

    Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä

    Jarmo Mäkinen tunnetaan miehekkään ja vähäpuheisen suomalaismiehen rooleista. Jo vuonna 1992 ilmestyneessä Hiljainen poika -lyhytdraamassa Mäkinen esittää vakavaa ja hiljaista, joskin myös herkkää ja empaattista sivustakatsojaa. Empatiasta Kari Paukkusen lyhytelokuva pitkälti kertookin. Mäkisen hahmo seuraa keskellä yötä, kun joukko nuoria remuaa yökerhon edustalla.

  • Kun armeijassa oltiin vielä harmaissa

    Dokumentti varusmieskoulutuksesta vuodelta 1974.

    Kuinka suomalainen varusmiespalvelus on muuttunut vuosien varrella? Pienen käsityksen siitä saa Olavi Puusaaren suunnittelemasta ja ohjaamasta dokumentista Ei kenenkään maalla.

  • "Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta

    Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.

    Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.

  • Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon

    1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä

    Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.

  • 12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa

    Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.

    Toimittaja Kalle Ranta-aho haastattelee vuonna 1969 kesälomaansa viettävää Arto Melleriä puhelimen välityksellä. Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään, kirjoitusharrastuksestaan ja sivuaa suhtautumistaan koulunkäyntiin. Haastattelun ja kuunnelman lisäksi kuullaan poikien ja tyttöjen käymä jälkikeskustelu, joka lähetettiin radiossa Seidan ensiesityksen jälkeen.