Hyppää pääsisältöön

Brysselin koneessa ratkotaan eurokriisiä

Radio-ohjelma Brysselin kone alkoi vuonna 2011 seurata EU-politiikkaa, setviä Brysselin päätöksiä ja kysellä niistä Eurooppa-asioita ajavilta henkilöiltä. Kestoaiheena on ollut euroalueen velkakriisi, jonka hoitamiseen on sarjan kuluessa ehdotettu monenlaisia lääkkeitä. Brysselin koneen velkakriisiohjelmia on nyt kuunneltavissa myös Elävässä arkistossa.

Oheisen valikoiman varhaisin ohjelma on maaliskuulta 2011. Valtiovarainministeriön edustaja Martti Salmi luonnehtii velkakriisin tilannetta pinnalta katsoen ”kohtuullisen vakaaksi”. Riskit eivät silti olleet hävinneet minnekään. Kreikan ja Irlannin lainaohjelmista neuvoteltaessa oli eniten vastahankaan Suomi, joka on vaatinut Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Missä ovat taloustakuiden rajat, ohjelmassa kysytään.

Kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mielestä oli alusta alkaen selvää, että talousliitto Emuun sisäänrakennetut ristiriidat tulisivat johtamaan kriiseihin. Emu ei suinkaan ole Euroopan ensimmäinen rahaunioni, vaan sillä on monia epäonnistuneita edeltäjiä.

Luottotakuiden vaatiminen Kreikalta ei ole onnistunut ajatus, professori Pertti Haaparanta totesi syyskuussa 2011. Hänestä järkevintä oli aloittaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestely heti, koska maa oli jo käytännössä maksukyvytön.

Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen kuvailee Kreikan mahdollisen kaatumisen vaikutuksia. Seurauksena voisi olla markkinoiden luottamuspula myös muita kriisivaltioita kohtaan, näiden maiden ongelmien lisääntyminen ja lopulta maailmankaupan supistuminen, mikä koskettaisi myös Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi varoittaa Kreikan kaatumisen dominovaikutuksesta Euroopan suuriin pankkeihin. Sasin mielestä euroliitossa pitäisi olla käytössä myös automaattisia sanktioita ja mahdollisuus maiden erottamiseen.

Politiikan tutkija Teemu Sinkkonen uskoo pitkittyvän velkakriisin tuovan lisää ihmisiä kadulle. Rikkaiden ja köyhien ero on kasvamassa, ja kansalaiset kokevat joutuvansa pankkien virheiden maksumiehiksi.

Italian tilannetta arvioi ekonomisti Pekka Korpinen, joka ei näe maalle valoa minkään tunnelin päässä. Se on liian suuri kaatumaan ja liian suuri autettavaksi. ”Italia rämpii joukossamme niin kauan kuin itse katsoo mahdolliseksi pysyä eurossa.” Ohjelmassa puhutaan myös mafian ja harmaan sektorin osuudesta Italian taloudessa.

Talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantaja Vesa Vihriälä vastaa kritiikkiin, joka on kohdistunut kriisimailta vaadittuihin kuritoimiin. ”Tosiasia on, että jos jäsenmaa ei saa velkaa tai saa sitä vain korkealla korolla, sen on vähennettävä velanoton tarvetta.”

Taloustieteilijä Lauri Holapan mielestä kriisin syynä on euroalueen rakenteellinen ongelma: joidenkin maiden suuret ylijäämät aiheuttavat automaattisesti alijäämiä toisille maille. Korruptio ja veronkierto eivät sen sijaan hänestä ole kriisin ytimessä. Kriisimaiden auttamiseksi tulisi muuttaa Euroopan keskuspankin sääntöjä, jotta pankki voisi ostaa velkakirjoja suoraan valtioilta eikä jälkimarkkinoilta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ennustaa euroliiton hajoavan jollain tavalla. Ainoa kestävä ratkaisu euron jatkon takaamiseksi olisi täysimittainen liittovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.

Vm:n alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Euroopan tulisi ottaa oppia Yhdysvaltain taloushistoriasta. USA:ssa on 170 vuotta toiminut tiukkaan taloudenpitoon opettava periaate, jonka mukaan osavaltiot vastaavat itse veloistaan.

Vm:n finanssineuvos Mika Kuismanen ei pidä järkevinä puheita supervelkaantuneiden maiden perinteisestä elvytyksestä. Hänestä niiden ainoa keino ovat rakenteelliset uudistukset, menoleikkaukset ja mm. investointeihin kannustavat veroratkaisut. EKP:n saamaa kritiikkiä avoimuuden ja demokratian puutteesta Kuismanen ei oikein ymmärrä: keskuspankin rooliin eivät kuulukaan näkyvät ulostulot, ja johtokunnan valinta taas on kunkin maan oma asia.

Professori Heikki Patomäki on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti, mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomi itse päättäisi erota eurosta?

Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Kriisin taas alunperin aiheutti liika luottamus euroon.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kannattaa ratkaisumallia, jota on noudatettu ”kautta maailmanhistorian”: jos joku ei kykene maksamaan velkojaan, hän tekee konkurssin, ja riskilainojen antajat kärsivät tappiot. Emun jäsenvaltiot voivat itse arvioida, haluavatko ne pelastaa omassa maassaan toimivan pankin, joka tämän johdosta uhkaa kaatua. Se ei kuitenkaan Terhon mielestä voi kuulua kansainvälisen vastuun piiriin.

Teksti: Jukka Lindfors ja Maija Elonheimo

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?