Hyppää pääsisältöön

Brysselin koneessa ratkotaan eurokriisiä

Radio-ohjelma Brysselin kone alkoi vuonna 2011 seurata EU-politiikkaa, setviä Brysselin päätöksiä ja kysellä niistä Eurooppa-asioita ajavilta henkilöiltä. Kestoaiheena on ollut euroalueen velkakriisi, jonka hoitamiseen on sarjan kuluessa ehdotettu monenlaisia lääkkeitä. Brysselin koneen velkakriisiohjelmia on nyt kuunneltavissa myös Elävässä arkistossa.

Oheisen valikoiman varhaisin ohjelma on maaliskuulta 2011. Valtiovarainministeriön edustaja Martti Salmi luonnehtii velkakriisin tilannetta pinnalta katsoen ”kohtuullisen vakaaksi”. Riskit eivät silti olleet hävinneet minnekään. Kreikan ja Irlannin lainaohjelmista neuvoteltaessa oli eniten vastahankaan Suomi, joka on vaatinut Kansainvälisen valuuttarahaston mukaantuloa. Missä ovat taloustakuiden rajat, ohjelmassa kysytään.

Kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mielestä oli alusta alkaen selvää, että talousliitto Emuun sisäänrakennetut ristiriidat tulisivat johtamaan kriiseihin. Emu ei suinkaan ole Euroopan ensimmäinen rahaunioni, vaan sillä on monia epäonnistuneita edeltäjiä.

Luottotakuiden vaatiminen Kreikalta ei ole onnistunut ajatus, professori Pertti Haaparanta totesi syyskuussa 2011. Hänestä järkevintä oli aloittaa Kreikan velkojen uudelleenjärjestely heti, koska maa oli jo käytännössä maksukyvytön.

Suomen Pankin osastopäällikkö Kimmo Virolainen kuvailee Kreikan mahdollisen kaatumisen vaikutuksia. Seurauksena voisi olla markkinoiden luottamuspula myös muita kriisivaltioita kohtaan, näiden maiden ongelmien lisääntyminen ja lopulta maailmankaupan supistuminen, mikä koskettaisi myös Suomea.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi varoittaa Kreikan kaatumisen dominovaikutuksesta Euroopan suuriin pankkeihin. Sasin mielestä euroliitossa pitäisi olla käytössä myös automaattisia sanktioita ja mahdollisuus maiden erottamiseen.

Politiikan tutkija Teemu Sinkkonen uskoo pitkittyvän velkakriisin tuovan lisää ihmisiä kadulle. Rikkaiden ja köyhien ero on kasvamassa, ja kansalaiset kokevat joutuvansa pankkien virheiden maksumiehiksi.

Italian tilannetta arvioi ekonomisti Pekka Korpinen, joka ei näe maalle valoa minkään tunnelin päässä. Se on liian suuri kaatumaan ja liian suuri autettavaksi. ”Italia rämpii joukossamme niin kauan kuin itse katsoo mahdolliseksi pysyä eurossa.” Ohjelmassa puhutaan myös mafian ja harmaan sektorin osuudesta Italian taloudessa.

Talouskomissaari Olli Rehnin neuvonantaja Vesa Vihriälä vastaa kritiikkiin, joka on kohdistunut kriisimailta vaadittuihin kuritoimiin. ”Tosiasia on, että jos jäsenmaa ei saa velkaa tai saa sitä vain korkealla korolla, sen on vähennettävä velanoton tarvetta.”

Taloustieteilijä Lauri Holapan mielestä kriisin syynä on euroalueen rakenteellinen ongelma: joidenkin maiden suuret ylijäämät aiheuttavat automaattisesti alijäämiä toisille maille. Korruptio ja veronkierto eivät sen sijaan hänestä ole kriisin ytimessä. Kriisimaiden auttamiseksi tulisi muuttaa Euroopan keskuspankin sääntöjä, jotta pankki voisi ostaa velkakirjoja suoraan valtioilta eikä jälkimarkkinoilta.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Heikki Taimio ennustaa euroliiton hajoavan jollain tavalla. Ainoa kestävä ratkaisu euron jatkon takaamiseksi olisi täysimittainen liittovaltio, mutta siihen taas ei löydy monessakaan maassa riittävästi poliittista tahtoa.

Vm:n alivaltiosihteerin Martti Hetemäen mielestä Euroopan tulisi ottaa oppia Yhdysvaltain taloushistoriasta. USA:ssa on 170 vuotta toiminut tiukkaan taloudenpitoon opettava periaate, jonka mukaan osavaltiot vastaavat itse veloistaan.

Vm:n finanssineuvos Mika Kuismanen ei pidä järkevinä puheita supervelkaantuneiden maiden perinteisestä elvytyksestä. Hänestä niiden ainoa keino ovat rakenteelliset uudistukset, menoleikkaukset ja mm. investointeihin kannustavat veroratkaisut. EKP:n saamaa kritiikkiä avoimuuden ja demokratian puutteesta Kuismanen ei oikein ymmärrä: keskuspankin rooliin eivät kuulukaan näkyvät ulostulot, ja johtokunnan valinta taas on kunkin maan oma asia.

Professori Heikki Patomäki on niitä harvoja, jotka ovat julkisesti kertoneet yksityiskohtaisesti, mitä euron hajoamisesta voisi seurata. Miten Suomen käy mahdollisen euron hajoamisen jälkeen? Entä mitä tapahtuisi, jos Suomi itse päättäisi erota eurosta?

Talousasiantuntija Johnny Åkerholmin mukaan nykyinen euron kriisi johtuu luottamuksen ja uskottavuuden menetyksestä. Kriisin taas alunperin aiheutti liika luottamus euroon.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho kannattaa ratkaisumallia, jota on noudatettu ”kautta maailmanhistorian”: jos joku ei kykene maksamaan velkojaan, hän tekee konkurssin, ja riskilainojen antajat kärsivät tappiot. Emun jäsenvaltiot voivat itse arvioida, haluavatko ne pelastaa omassa maassaan toimivan pankin, joka tämän johdosta uhkaa kaatua. Se ei kuitenkaan Terhon mielestä voi kuulua kansainvälisen vastuun piiriin.

Teksti: Jukka Lindfors ja Maija Elonheimo

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.