Hyppää pääsisältöön

Jos olisi kukko, ja muita

 

Jos olisi kukko, niin pitäisi huutaa heti aamusta.

Mutta tietenkin se olisi hyvä silloin, milloin on pahalla päällä jo heti aamusta, kun saisi viran puolesta kovalla äänellä huutaa niin kuin kapiaiset ja poliisit, ja nosturinkuljettaja joka aikoo virtsata nosturikopin ovesta, kun ei ole pottaa eikä työn takia ehdi kavuta alas. (Kukko voi virtsata milloin haluaa, mutta pitää varoa jalkaa nostaessa ettei kaadu kyljelleen, kun kukko on aika yläpainotteinen ja tikkujalat vain, hänellä.)

 

Jos pitäisi koko päivän keittämätöntä pussihernettä kielen ja kitalaen välissä, niin olisi vaikea puhua  - etenkään sanoja joissa on äl ja ii peräkkäin - ja joutuisi nielemään paljon sylkeä, ja voisi tulla useita röyhtäisyjä myöhemmin.

Mutta oppisi mielenmalttia ja saisi todella hyvän käsityksen siitä, miltä keittämätön pussiherne päivän aikana maistuu hänestä itsestään.

 

Jos ostaisi öljy-yhtiön ylijäämävarastosta peltitynnyreitä ja VR:n ylijäämävarastosta ratapölkkyjä, ratakiskoa ja sentin paksuista teräslevyä ja kirkon ylijäämävarastosta valtavia kirkonkelloja, ja Nokian rengastehtaan ylijäämä- ja kierrätysvarastosta vanhoja autonrenkaita ja isoja  laakereita, niin voisi rakentaa ratakiskosta rakenteet ja polttoleikata teräslevystä ”roottorisiivet” ja torvea soittavat enkelit valtavaan, kymmenen metriä korkeaan ”enkelihimmelitorniin”, jota hyvin laakeroidun roottorin avulla pyörittäisi kuumuus, kun polttaisi niissä tynnyreissä kuorma-autolastikaupalla autonrenkaita, ja aina enkelin osuessa kirkonkellon kohdalle enkelin pitelemä ratakisko kumauttaisi sitä kelloa, niin että kipinät lentäisivät ja kymmenen kilometrin päästä kuulisi jo sen enkelihimmelin.

Mutta tietenkin ne enkelit olisi renkaidenpolttosavusta ihan pikimustia - vaan eipä se ole vitivalkoinen teidänkään sielunne - pitäkäähän mielessä että tontut ovat jo liikkeellä taas!

 

Jos olisi syntynyt sellaisessa maassa missä guacamole on ihan tavallinen sana, ja missä on metsässä värikkäitä ja kuolettava-puruisia käärmeitä, niin varmaan sitä pelkäisi ihan tavallista perunaa.

Mutta suomalaiset lohduttaisi että se on peruna vaan. Että parasta tottua niihin; täällä ei oikeastaan syödä paljon muuta. (Paitsi miehet makkaraa ja naiset parsakaalia ja muuta pahaa.)

 

Jos meinaa kompastua kadulla, niin katsoo taakseen siihen kohtaan mihin meinasi kompastua, ikään kuin osoittaakseen muille ettei ole itsestä ja omasta kömpelyydestä kiinni se kompastuminen, vaan oli infrastruktuurissa selkeästi joku asiaankuulumaton kolo tai tappi.

Mutta saattaa ne muut silti ajatella että oli kyllä siitä itsestä & sen kömpelyydestä kiinni se kompastuminen, että ei ollut niin iso se infrastruktuurin anomalia että se selittäisi sen kompastumisen täysin. Että seli seli seli.

 

Jos väittäisi että on ulkomaalainen vaikka ei ole, niin saisi liiton miehet kimppuunsa kerta ei oikeasti olisi yhtään ulkomaalainen.

Mutta naiset keikistelisivät ja hymyilisivät maireasti ja kuiskuttelisivat toisilleen että ”se on kuulemma ulkomaalainen” ja konsulentit tarjoaisivat enemmän maistiaisia kuin muille asiakkaille, vientikaupan toivossa; kyynärpäällä työntäisi konsulentti muiden asiakkaiden hamuavia käsiä sivummalle ja yrittäisi polkea korkokengällä niiden jalkaterille, mutta itseä se kehottaisi että ”se ottaa lisää vaan, syöpi vaikka kaksin käsin!”

 

Jos alkaisi kokouksessa - aina kun joku yrittää sanoa vain sanankin -  soittaa huuliharppua ihan mielipuolisen kovaa, hengittäen sisään ja ulos täysillä niin että ihan olisi naama punaisena ja melkein kuumana huutaisi se huuliharppu, niin lentäisi aika äkkiä kokouksesta ulos.

Mutta sitten voisi tehdä mitä haluaa; juoda automaatista litrakaupalla Coca-colaa, raapia itseä, kaivaa nenää, tehdä sanomalehdestä sellaisen hatun kuten ennen aikaan tai joissakin elokuvissa maalausremontin tekijät, tehdä kemiallisia kokeita lääkekaapin aineilla, tehdä paperiliimasta ja kivikovaksi kuivaneesta sitruunasta ja pumpulista lampaan jolle tulitikkujalat, ym ym.

 

Jos olisi makkara, niin saisi pelätä henkensä puolesta missä vain miehiä on.

Mutta jos olisi naisia niin saisikin pelätä parsakaali ja muu pahanmakuinen.

 

Jos olisi huulirasvapatrulli, joka tarkastaisi, että pakkaskelillä ja ahavassa on mukana huulirasva, niin monen huuli ei rohtuisi ja halkeilisi vaikka mitkä kelit.

Mutta jos tulisi yli-innokkaaksi se patrulli ja kumoaisi naisten käsilaukut jalkakäytävälle ja kengän kärjellä potkisi tavaroita sohjossa erilleen tarkastaaksen, onko huulirasvaa vai ei, niin se kääntyisi pian itseään vastaan ja kansa alkaisi nurista ja selän takana puidea nyrkkeä niille. Ja jotkut naiset jopa kiroilisivat, täysin avoimesti!

 

Jos olisi käänteinen tryffelisika niin se tulisi itselle kalliiksi kun se nyysisi kaupasta tryffeleitä ja piilottelisi niitä hatelikkoon; ja se tekisi sitä, vaikka tietäisikin sydämessään että tämä on väärin.

Mutta kun siihen kiintyisi niin ei sitä haluaisi kauheasti torua, ottaisi sille vain varkausvakuutuksen joka kattaa tryffelit. Että elä sure, Aimo, kyllä vakuutus korvaa niille. Ja pakahduttaisi omaa sydäntä miten kiitollisena se hymyilisi, silmät liikutuksesta kosteina.

Toivoo:

 

mk

Kuuntelemalla koettuna sama

 

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat