Hyppää pääsisältöön

Lapsiäidit 1980

Millaista on olla lapsi, jos äiti itsekin on vielä lapsi? Vuoden 1980 valistava ja varoitteleva dokumentti esittelee ajan nuoria äitejä, jotka kertovat avoimesti omasta murrosiästään, opiskeluistaan ja elämästään lapsen kanssa.

Vanhempana oleminen on oman itsensä ja omien tarpeidensa unohtamista. Isänä ja äitinä oleminen ei tyydytä nuorta, jonka tarpeet ovat toisten nuorten tapaaminen, keskustelut ja huvitteleminen.

Vuoden 1980 dokumentti, Lapsiäidit, maalaa hyvin työntäytteisen, rasittavan ja toivottoman kuvan lapsiäitiydestä ja sen mukana tulevista haasteista.

Usein lapsiäidin päätös pitää lapsi ei ole harkittu, vaan pikemminkin tilanne, johon ajaudutaan eri sattumien summana. Lopullinen valinta voi juontua esimerkiksi äidin eettisestä suhtautumisesta raskauden keskeyttämistä vastaan. Monelle dokumentissa haastatelluista nuorista syyksi esitetään myös häpeästä syntynyt salailu, jonka takia raskauden keskeytys ei loppujen lopuksi ollut enää mahdollista.

Raskaus on äidille aina ainutlaatuinen tilanne. Vasta aikuisiän kynnyksellä pyristelevän nuoren kohdalla odotusaika voi olla todella pelottava ja moni nuori kokee olevansa jo valmiiksi täysin yksin raskautensa kanssa. Usein tämä yksinäisyys vielä konkretisoituu, koska lapsen nuori isä ei suostu ottamaan vastuuta lapsesta.

Vaikka ohjelmassa nostetaan esille myös tärkeitä ohjeita nuorille vanhemmille ja siihen valmistautuville, on dokumentin suhtautuminen nuorten vanhemmuuteen kautta linjan toruva, varoitteleva ja ajoittain jopa alentava.

Teksti: Ville Matilainen

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto