Hyppää pääsisältöön

Kuka uskoo ufoihin?

Harva tunnustaa uskovansa ufoihin. Edes Kasmasiinin haastattelemista lapsista suurin osa ei usko lentäviin lautasiin tai humanoideihin. Poikkeuksia kuitenkin löytyy ja heistä tunnetuin on kenties Rauni-Leena Luukanen. Hän on lääkäri ja ufotutkija, ja kertoo olevansa joka viikko yhteydessä ufoihin psyykkisellä tasolla.

Kun Kasmasiinin toimittaja kysyy lapsilta, uskovatko he ufoihin, suurin osa huutaa yhteen ääneen kieltävän vastauksen.

Miksi sitten lääkäri Rauni-Leena Luukanen (nyk. Luukanen-Kilde) uskoo niihin? Ufoja ja rajatietoa käsittelevien ohjelmien vakiovieras Luukanen on muun muassa kertonut nähneensä ufoja sekä päiväsaikaa että yöllä. Lisäksi hän on tutustunut esimerkiksi Yhdysvaltain tiedustelupalvelun salaisiin pöytäkirjoihin, jotka kertovat eri maiden viranomaisten ufohavainnoista.

Vuonna 1995 Luukanen oli koolla kansainvälisen ja kirjavan joukon kanssa Tulisielu-keskusteluohjelmassa. Mukana oli ufojen kontaktihenkilöitä, jotka kertoivat fyysistä ja henkisistä kokemuksistaan ufojen kanssa. Esimerkiksi Pietarin kansainvälisen ufotutkimuskeskuksen johtaja Valery Ouvarov kertoi saaneensa ufoilta selkäleikkauksen Georgiassa vuonna 1992.

Tulisielussa keskusteltiin myös siitä, miksi toiset näkevät ja ovat yhteyksissä ufoihin – toisin kuin suurin osa maailman väestöstä. Luukasella oli oma teoriansa:

"Ufo-olennot ottavat yhteyttä 'omiinsa' eli ihmisiin, joilla on sama energia ja jotka ovat olleet yhteydessä heihin aikaisemmassa elämässä."

Täysi kuu -keskusteluohjelmassa Luukanen valottaa seuraavaa elämäänsä ja kertoo, että hän on saanut tiedon, jonka mukaan hänestä tulee intialaisnainen, jolla on kymmenen lasta. Luukanen valistaa, että tämä rooli, jossa hän tulee vain antamaan rakkautta, on henkisesti kaikkein korkein rooli, jossa ihminen voi olla.

Täysi kuussa Luukasen keskustelukumppaneina olivat sairaalapastori Harri Helle sekä filosofi Esa Saarinen. Keskustelu ei siis pyöri pelkästään ufotiedossa vaan kolmikko sivuaa myös muun muassa uskontoa, kirkon ryvettymistä sekä henkiparannusta.

Luukanen heittää ilmoille ajatuksen siitä, että ufotietoa pimitetään kansalaisilta uskonnon takia.

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.

  • Heli Nevakare teki Rockstopista sukupolvikokemuksen

    Toimittaja teki Ylelle musiikkiohjelmia 1980- ja 90-luvuilla

    Toimittaja, juontaja ja muusikko Heli Nevakare muistetaan etenkin 1980- ja 1990-luvuilla esitetystä Rockstop-musiikkisarjasta. Nevakareen persoonallinen tyyli jakoi mielipiteitä jo ohjelmien esitysaikana.

  • Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi

    Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.

    Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.

  • Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

    Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

    Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.