Hyppää pääsisältöön

Syötäväksi kasvatetut -kirjan kirjoittaja: Makkarakin on ollut elävä ja tunteva

Tieto-Finlandialla palkittu tietokirjailija ja toimittaja Elina Lappalainen kehottaa kuluttajia pohtimaan lihatuotteiden alkuperää.

Makkara menee suuhun. // Kuva: ALEXANDER RUESCHE

Tietokirjailija ja toimittaja Elina Lappalainen kirjoitti palkitun Syötäväksi kasvatetut -kirjan, koska Suomessa ei ollut yleistajuista kuluttajille suunnattua kirjaa aiheesta. Yle Aamu-tv:n haastattelussa Lappalainen kehotti kuluttajia pohtimaan ostamiensa lihatuotteiden alkuperää, sillä makkarakin on ollut joskus elävä ja tunteva.

Syötäväksi kasvatetut -teos on objektiivinen kuvaus lihan kasvattamisesta, eikä Lappalainen ota kantaa tuotantoeläinten oloihin. Kirjaa varten Lappalainen on haastatellut ihmisiä laajalla skaalalla lihantuottajista eläinaktivisteihin ja on tutustunut paikan päällä siihen, miten ruoaksi päätyvät tuotantoeläimet elävät elämäänsä.

- Monella meistä on käsitys maataloudesta lähinnä sen kautta, että ajetaan laitumella lehmien ohi tai on muistoja navetasta. Ehkä suurelle osalle tulee yllätyksenä, minkälaisia rakenteellisia ongelmia suomalaiseenkin maatalouteen liittyy, kun ei päästä käymään sisällä halleissa. Kuluttajat ovat etääntyneet siitä, miten ruoka tulee lautaselle ja miten tuotantoeläimet Suomessa elävät, Lappalainen sanoo.

Lappalainen kertoo kohdanneensa yllätyksiä tiloilla vieraillessaan. Sikatiloilla kaikki emakot ovat kääntymisen estävissä metallihäkeissä koko porsimisen ja imetyksen ajan, ja nautatilalla lehmät voivat olla koko talven päästään parteen kytkettyinä kykenemättä liikkumaan. Lappalaisen mukaan tuotantotiloilla yleisin ongelma on tilojen ahtaus ja se, ettei eläimille voida tarjota virikkeitä, eikä eläinten lajityypillinen käyttäytyminen pääse toteutumaan.

- Hyvä elämä vaatisi paremmat olot. Mielestäni meidän pitäisi keskustella siitä, mikä meidän mielestämme on riittävää hyvinvointia.

Eläinsuojelulain uudistus on alkamassa, ja sen tiimoilta Lappalainen toivoisi keskustelua tuotantoeläinten oikeudellisesta arvosta. Onko tuotantoeläimellä pelkkä välinearvo ruokateollisuuden ruoka-aineena, vai onko eläimelläkin oikeus hyvään elämään ja lajityypilliseen käytökseen. Lappalainen toivookin lihatuotteisiin samankaltaisia merkintöjä kuin kananmuniin, jotta tuottaja voisi halutessaan valita esimerkiksi vapaan possun lihaa.

- Makkarakin on ollut elävä ja tunteva ja sen elämälle kannattaa antaa arvo pohtimalla sen alkuperää.

Lappalainen syö itse lihaa, mutta kokee usein hankalaksi tehdä ostopäätöksiä kaupan lihatiskillä. Usein liha jää ostamatta.

- Ei ole yhtään huono asia vähentää lihansyöntiä. Me syömme todella paljon lihaa ja joskus voisi olla kohtuullisempikin. Jos haluaa ostaa lihaa, kannattaa miettiä sen alkuperää: onko se kotimaista vai ulkomaista, tiedätkö mistä se tulee, Lappalainen kehottaa.

Lähteet: Yle Uutiset, Yle Aamu-tv