Hyppää pääsisältöön

Poro on puolikesy hirvieläin

Poroja Utsjoen tuntureilla.
Poroja Utsjoen tuntureilla. Kuva: Risto Salovaara Poroja Utsjoen tuntureilla. Kuva: Risto Salovaara/Yle porotokat,poro,nisäkkäät,Utsjoki

Villistä peurasta puolikesyksi kotieläimeksi muuntunut poro on paljon muutakin kuin joulupukin ajopeli.

Tietolaatikko

  • Poron kantamuoto on peura (Rangifer tarandus), erityisesti tunturipeura (R. tarandus tarandus)
  • Kuuluu märehtijöihin, joten sillä on neljä mahaa
  • Urosporoa kutsutaan hirvaaksi ja naarasporoa vaatimeksi
  • Kesällä porojen kiusana on hyttysten runsaudesta aiheutuva räkkä

Porot ovat kesyyntyneet ihmisten hoitoeläimiksi alun perin villeistä peuroista. Porot ovat märehtijöitä ja ne joutuvat talviaikaan kaivamaan ravintonsa, esimerkiksi jäkälää, heinäkasveja ja varpuja, jopa metrin syvyisestä hangesta. Vanhojen metsien kuusikoissa ne syövät mielellään myös puissa kasvavaa luppoa.

Porot ovat ainutlaatuisia hirvieläinten joukossa siksi, että molemmilla sukupuolilla on sarvet. Hirvaan,  sarvissa voi olla jopa 44 piikkiä. Sarvet kasvavat vauhdilla ja vaihtuvat vuosittain. Hirvaat pudottavat sarvensa syksyllä kiiman, rykimän, jälkeen. Vaatimilla, sarvet pysyvät aina kevääseen saakka.

Hyvin lämpöä eristävän turkkinsa ansiosta poro kestää hyvin pohjoisen kylmät talvet.

Poro ja ihminen

Poronhoito mielletään perinteiseksi saamelaisten elinkeinoksi, mutta Suomen poronhoitoalue on kuitenkin paljon Saamenmaata laajempi. Sen pinta-ala on 36% koko maan alasta etelärajan seuraillessa Oulun pohjoispuolelta Kiiminkijokea itään Hyrynsalmelle. Tosin lounaassa Kemi, Tornio ja Keminmaa eivät kuulu poronhoitoalueeseen.

Poronhoitoalueella porotalous tarjoaa työtä ja toimeentuloa. Suurella osalla poronomistajista on kuitenkin myös muita toimeentulon lähteitä. 

Poro on ollut kautta aikanaan oivallinen kulkuneuvo tiettömillä kairoilla ja sen nahasta, sarvesta ja luusta saa monenlaista käsityömateriaalia.

Suurin osa poroista, etenkin urosvasat, teurastetaan jo reilun puolen vuoden ikäisinä. Taloudellisesti liha on poronomistajille tärkeämpi tulonlähde kuin sivutuotteina saatavat käsityömateriaalit.

Porokantoja hoidetaan aktiivisesti, mutta porot kuitenkin laiduntavat vapaina. Suurin sallittu poroluku Suomessa on vähän yli 200 000 poroa.

Poronhoidon uhkia

Kaikella on puolensa. Rajusti kasvanut matkailu kuluttaa ja voimaperäinen metsätalous hakkuineen heikentää ja pienentää poronhoitoalueen laidunmaita.

Myös porokolarit ovat lisääntyneet liikenteen vilkastumisen myötä. Vuosittain poronhoitoalueella sattuu noin 4000 porokolaria.

Petokantojen kasvukin puhuttaa. Suurpetojen tappamiksi kirjattiin vuonna 2011 yli 3000 poroa.

Poro, kuohittu hirvas eli härkä. Kuva: Jyrki Valkama/Yle.

Poro, kuohittu hirvas eli härkä. Kuva: Jyrki Valkama/Yle.Poro, kuohittu hirvas eli härkä. Kuva: Jyrki Valkama/Yle.
Kalliopiirroksia Norjan Altassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Kalliopiirroksia Norjan Altassa. Kuva: Risto Salovaara/YleKalliopiirroksia Norjan Altassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Poroja tiellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Poroparttio vasoineen tiellä. Kuva: Risto Salovaara/YlePoroja tiellä. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Poro ylittää lumisen maantien. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.

Poro ylittää lumisen maantien. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.Poro ylittää lumisen maantien. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.
Poronvasoja kotitarhassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle

Poronvasoja kotitarhassa. Kuva: Risto Salovaara/YlePoronvasoja kotitarhassa. Kuva: Risto Salovaara/Yle
Kaksi poroa lumihangessa. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.

Poroja lumihangessa. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.Kaksi poroa lumihangessa. Kuva: Sauli Antikainen/Yle.

Perustuu ohjelmaan: Suomen luontoa ja eläimiä. Tekijä: Kari Hautanen/Artvision Oy. 

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Opettajalle

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.

    Aleksis Kivi on suomalaisen kirjallisuuden edelläkävijä.

    Aleksis Kivi oli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija ja suomalaisen kirjallisuuden uranuurtaja. Hän uudisti suomalaista proosaa, draamaa ja lyriikkaa teoksillaan, joista tunnetuimpia ovat Seitsemän veljestä ja Nummisuutarit. Kiven syntymäpäivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween - juhlia kuolleiden muistamiseksi

    Pyhäinpäivää vietetään loka-marraskuussa

    Pyhäinpäivää eli vainajien muistopäivää vietetään marraskuun alussa. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös Halloweeniä, joka on tullut Suomeen Yhdysvalloista. Tunnettuja vainajien muistojuhlia ovat myös irlantilainen shamhain ja meksikolainen kuolleiden päivä.

  • YK:n päivä 24.10. - suomalaiset merkittävissä YK-tehtävissä

    YK:ssa on 193 jäsenmaata.

    Yhdistyneet Kansakunnat, YK, on itsenäisten valtioiden vapaaehtoinen turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. YK:n päivää on vietetty kansainvälisenä juhlapäivänä vuodesta 1948 lähtien. Monet suomalaiset ovat toimineet merkittävissä rooleissa YK:ssä, mm. Helvi Sipilä, Martti Ahtisaari, sekä Harri Holkeri. Suomessa YK:n päivä on vakiintunut liputuspäivä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Suomessa elää kolme sammakkolajia

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.