Hyppää pääsisältöön

Valtteri Bottaksen takapuoli todettiin sopivaksi F1-penkkiin

Helmikuussa 2010 Valtteri Bottas oli juuri valittu Williams-tallin testikuljettajaksi. Saapuessaan haastateltavaksi Arto Nybergin ohjelmaan tuleva F1-kilpakuski kohtasi ensi kertaa myös tulevan vaimonsa, kilpauimari Emilia Pikkaraisen.

Tietolaatikko

Haastattelua on hiukan lyhennetty tekijänoikeussyistä.

Williams-talli ilmoitti marraskuun lopussa 2012, että Valtteri Bottaksesta tulee tallin toinen kilpakuljettaja kaudella 2013. Bottaksesta tuli näin historian kahdeksas suomalainen F1-kuljettaja.

Ennen F1-kilpauraansa Bottas voitti mm. Formula Renault -luokan mestaruuden Pohjois-Euroopan sarjassa ja Eurocupissa vuonna 2008 sekä rata-autoilun GP3-sarjan vuonna 2011.

Nastolassa 1989 syntynyt Valtteri Bottas innostui moottoriurheilusta jo viisivuotiaana. Päästyään ensi kertaa katsomaan kartingia hän alkoi välittömästi vängätä itsekin radalle. Yksi talvi piti kasvaa, mutta kuuden vanhana poika ajoi jo ensimmäisen mikroautokisansa.

Vuonna 2007 autonasentaja siirtyi isompiin autoihin. Hän menestyi ensin Formula Renault -luokassa ja siirtyi vuonna 2009 Formula 3 -sarjaan, jossa tuli nimetyksi Vuoden tulokkaaksi. Ensimmäisellä F3-kaudellaan hän sijoittui eurosarjan kolmanneksi.

Bottas ihaili pienestä pitäen Mika Häkkistä. Vuonna 2008 hän sai kutsun idolinsa kämpille Ranskaan, ja tapaamisen seurauksena Häkkinen liittyi Bottaksen manageritiimiin.

Williams pyysi Bottasta simulaattoritesteihin vuonna 2009. Autonasentajan koulutuksen saanut mies todettiin sekä päteväksi että sopivan lyhyeksi, ja helmikuussa 2010 otettiin takapuolesta mittoja F1-istuinta varten.

Kilpakuljettajaksi Bottas toivoi pääsevänsä noin parin vuoden päästä. Marraskuussa 2012 talli ilmoittikin Bottaksen F1-kilpauran alkamisesta.

Ilmastokysymys ei aloittelevan F1-kuskin mieltä pahemmin paina. Enemmän on mielessä harjoittelu ja itsensä kehittäminen yhä kyvykkäämmäksi: "Koko ajan pitää olla mielessä, miten voisi olla parempi."

Arto Nyberg toimi Amorina Valtteri ja Emilia Bottakselle: ”Kiitos, että kutsuit meidät samaan ohjelmaan”

F1-kuljettaja oli Nybergin vieraana jälleen helmikuussa 2018. "Mulla ei ole oikeastaan mitään hävittävää, vaan on hyvä jatkaa siitä, mihin viime kauden viimeisessä kisassa jäätiin", Bottas sanoi maaliskuussa 2018 alkavasta uudesta F1-kaudesta. Edellisen kauden viimeisen osakilpailun Abu Dhapi GP:n Valtteri Bottas voitti.

Haastattelussa muisteltiin myös Valtteri Bottaksen ensimmäistä vierailua Arto Nyberg -ohjelmassa vuonna 2010. Samassa ohjelmassa oli haastateltavana uimari Emilia Pikkarainen. "Vaihdoimme Emilian kanssa yhteystietoja, ja siitä se lähti", Valtteri kertoi parisuhteensa alkumetreistä Pasilan studiotalossa. "Sen jälkeen Emilia on vaan kaunistunut, mutta mulla on lähtenyt tukka päästä", Valtteri naureskeli. Valtteri Bottas ja Emilia Pikkarainen avioituivat vuonna 2016.

Kommentit
  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Oke Jokinen "kirjoitti äänellään" puolen vuosisadan uran sivutyönään

    Oke Jokisen ääni tuli tutuksi etenkin radiossa

    Tämän artikkelin pääosassa on toimittaja Oke Jokinen, mies, joka ei varsinaiselta työltään ollut toimittaja lainkaan. Siitäkin huolimatta – vaiko juuri siksi – yleisö oppi vuosina 1949–1997 tuntemaan juuri hänen selkeän radioäänensä merkkinä hyvin toimitetulle ja erinomaisesti taustoitetulle ohjelmalle. Erityisen mielellään Jokinen teki juttuja Virosta.

  • Eemeli ja Repe puhelivat radiossa pehmoisia

    Parivaljakon unohtuneita sketsejä arkistojen uumenista.

    Totisuudestaan tunnetun Eemelin radiopilojen pääosa oli tulosta yhteistyöstä sanaseppo Reino Helismaan kanssa. Elävä arkisto kaivoi päivänvaloon parivaljakon unohtuneita sketsejä mm. Speden ohjelmista.

  • Boordeja, pyökkiä ja persikkaa – Kodin kääntöpiiri uudisti suomalaiskodit vuosituhannen vaihteen estetiikalla

    Kymmenen kotia muutoksessa vuonna 2001

    Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

  • Opiskelijakapina 1968 – kansakuntien toivot barrikadeilla

    "Hullu vuosi" toi ylioppilaat kaduille kautta maailman.

    "Hullu vuosi" 1968 toi ylioppilaat kaduille toukokuisessa Pariisissa, koko Euroopassa ja kautta maailman. Kampuksilla ja kaupunkien keskustoissa kaikuivat iskulauseet korkeakoulujen uudistamisesta, yhteiskunnallisesta demokratiasta, anti-imperialismista ja sosialismista. Elävä arkisto kokosi yhteen alkuperäisiä radio- ja tv-välähdyksiä kuohuvalta ajajaksolta.

  • Martinin rikos on tv-näytelmä valheesta, vihasta ja rakkaudesta

    Tarina perheestä ja sen mutikkaista ihmissuhteista

    Maria Jotunin novelliin pohjautuva tv-näytelmä Martinin rikos on kertomus perheestä, jossa jokainen sukupolvi on tehnyt vääriä valintoja. Julkisivu ja porvarilliset kulissit on pidettävä pystyssä, vaikka hinta on kova.

  • Herra Heinämäki ja Lato-orkesteri lastenohjelmasarjoissa

    Kolme Herra Heinämäki -sarjaa vuosilta 2009, 2010 ja 2014

    Herra Heinämäki -lastenohjelmasarjassa seurataan Herra Heinämäen elämää maatilalla ja kuullaan maanviljelijän stressiä lievittävää Lato-orkesterin musiikkia. Sarja pohjautuu Heikki Salon ja Janne Louhivuoren vuonna 1999 julkaistuun Omskista-lastenmusiikkilevyyn. Vuosina 2009, 2010 ja 2014 valmistuneet tv-sarjat ovat käsikirjoittaneet Heikki Salo ja Timo Kahilainen ja ohjannut Matti Grönberg.

  • Osaako videonoutaja laulaa? Kuuntele Ransun ja Inga Sulinin harvinainen duetto

    Ransu Karvakuono ja Inga Sulin: Play a Simple Melody

    Kun Ylen TV2:n väki kokoontui 1990 juhlistamaan kanavan 25-vuotista taivalta, kuultiin tavanomaisten viihdenumeroiden ohella harvinainen duetto. Lastenohjelmien keulakuva Ransu Karvakuono yhdisti voimansa laulaja Inga Sulinin kanssa ja parivaljakko tulkitsi klassikkokappaleen Play a Simple Melody.

  • Lennart Meren filmiaarre Vesilinnun kansa tutustutti meidät uralilaisiin sukulaisiimme

    Lennart Meren dokumenttielokuva vuodelta 1970

    Lennart Meren kansatieteellinen dokumenttielokuva Vesilinnun kansa esitteli uralilaisten kansojen elämää ja perinteitä vuonna 1970. Elämä kaukana Itämereltä oli eksoottista, mutta Meren tarkka katse löysi sieltä paljon tuttua. Elokuva esitettiin Suomessa kaksiosaisena tv-dokumenttina vuonna 1974.

  • Sielun Veljet oli rock-energiaa kaikille aisteille

    Koosteessa musiikkivideoita, haastatteluita ja konsertteja.

    Elävän arkiston koosteeseen on kerätty Sielun Veljien musiikkivideoita, live-esiintymisiä sekä haastatteluita vuosien varrelta. Bändi ei tyytynyt vain tyydyttämään kuulijoita, Sielun Veljien taide palveli kaikkia kokijan aisteja – hikirauhasia unohtamatta.

  • Matkustajakone Kalevan tuhosta 1940 vaiettiin vuosikymmeniksi

    Tv-ohjelma matkustajakone Kalevan tapauksesta vuodelta 1991.

    Kesäkuun 14. päivänä vuonna 1940 Tallinnan edustalla alas ammutun Aero-lentoyhtiön Kalevan tapauksesta vaiettiin vuosikymmeniksi, kunnes 1980-luvun lopulla asiasta saatiin uutta tietoa. Vuonna 1991 esitetty tv-ohjelma Viimeinen lento Tallinnasta valottaa traagista välirauhan aikana tapahtunutta välikohtausta. Ohjelman on tehnyt Kalevan kapteenin Bo von Willebrandin poika Carl Gustaf Bosson von Willebrand.

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.