Hyppää pääsisältöön

Hopealangasta koreat käädyt

Korusuunnittelija Saara Hopean lapsuudessa ja nuoruudessa isän korupajassa työskenteli useita käsityöammattilaisia. Sittemmin taitajien määrä on vähentynyt samaan aikaan kuin käsityön osuus kultasepän alalla.

Saara Hopean korupajassa on enää yksi kultaseppä, jonka kanssa hän tekee ajoittain tiivistäkin yhteistyötä. Ennen kuin suunniteltua korua ketjuineen päästään tekemään, toisinaan on aloitettava aivan alusta: hopealanka on vedettävä kangesta.

Korumuotoilija löytää ideansa malleihin joskus hyvinkin kaukaa. Vanhasta nepalilaisesta maalauksesta syntyy idea suomalaiseen käyttöön tarkoitetusta hopeakorusta, joka soveltuisi hyvin nykyaikaan ja arkikäyttöön.

Ihmisillä on Saara Hopean mukaan primitiivinen tarve koristautua. Hän ei omien sanojensa mukaan tiedä kansaa, jossa ihmiset eivät olisi koristellut itseänsä. Koruilla on ollut ja on yhä edelleen erilaisia käyttötarkoituksia; korusuunnittelija itse korostaa korujen käyttömukavuutta, mutta ennen kaikkea korun ensisijaista tehtävää.

"Tärkein korun tehtävä on se, että se on koru, koriste, vaikka ihminen laittaakin päällensä metalliesineitä muussakin tarkoituksessa kuin koristeena."

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto