Hyppää pääsisältöön

Kun aids tuli Suomeen

Ensimmäinen suomalainen aids-tapaus löydettiin kesällä 1983. Alkoi pelon aikakausi, joka veti lääkärien ilmeet vakaviksi ja kauhistutti suomalaisia. Tiedon lisääntyessä tappava tauti kiritti tutkimusta ja pakotti monet tarkistamaan tapansa ja ennakkoluulonsa.

Tietolaatikko

Nykytiedon mukaan hi-virus sai alkunsa Afrikan itä- tai länsiosista 1800-1900-luvun taitteessa. Nykyaikaisilla lääkkeillä hiv-infektion eteneminen voidaan pysäyttää, ja sairastuneen toimintakyky voi palautua hyväksi aids-diagnoosin jälkeenkin

Ensimmäinen tunnettu aids-tapaus oli löydetty Yhdysvalloista vuonna 1981. Helmikuussa 1982 uudesta sairaudesta oli kuullut myös amerikkalaisten infektiolääkäreiden tapaamiseen osallistunut suomalaislääkäri Sirkka-Liisa Valle. Kun ensimmäinen suomalainen aids-potilas reilua vuotta myöhemmin tuli Vallen eteen, hän tunnisti sairauden heti ilman tarkempia tutkimuksia.

Kesäkuussa 1983 juuri kesälomilleen vetäytyneet suomalaiset saivat tietää uudesta tappavasta taudista, johon ei ollut hoitoa ja jonka aiheuttajaa ei tunnettu. Se tiedettiin, että tautia oli toistaiseksi tavattu vain homoseksuaalisilla miehillä. Mutta koska tartuntatavasta ei ollut varmuutta, erilaiset pelot valtasivat alaa nopeasti. Moni alkoi välttää yleisessä wc:ssä käyntejä, yhteisten aterimien, juomalasien saati ehtoollismaljojen käyttöä.

Kun taudinaiheuttajaksi vuonna 1984 löydettiin hi-virus, kyettiin vihdoin kehittämään testi taudin toteamiseksi. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka sai tietää hiv-vasta-ainetulokset potilaistaan. Tulosten julkistamista seurattiin mediassa kiinteästi. Rohkeimmat potilaat kertoivat sairastumisestaan julkisesti itsekin.

Viruksen tiedettiin nyt tarttuvan vain seksin ja veren kautta. Potilaat edustivat kuitenkin edelleen vain seksuaalista vähemmistöryhmää. Virallisella taholla Lääkintöhallituksessa vitkasteltiin laajemman valistuksen aloittamisella, sillä sairauden ei katsottu koskevan valtaväestöä. Tilanne muuttui ensimmäisen naispotilaan myötä: pakollisia testejä alettiin vaatia varusmiehille, maahanmuuttajille, yksittäisten yritysten työntekijöille...

Homokulttuurissa 1980-luvun alku muistetaan nyt "kirkastumisen aikana", johon aids heitti äärimmäisen synkän varjon. Julkisuuden paine oli valtava. Monen sairastuneen kerrotaan kuolleen mieluummin, kuin kertoneen tartunnastaan muille ihmisille.

Teksti: Petra Himberg

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto