Hyppää pääsisältöön

Kun aids tuli Suomeen

Ensimmäinen suomalainen aids-tapaus löydettiin kesällä 1983. Alkoi pelon aikakausi, joka veti lääkärien ilmeet vakaviksi ja kauhistutti suomalaisia. Tiedon lisääntyessä tappava tauti kiritti tutkimusta ja pakotti monet tarkistamaan tapansa ja ennakkoluulonsa.

Tietolaatikko

Nykytiedon mukaan hi-virus sai alkunsa Afrikan itä- tai länsiosista 1800-1900-luvun taitteessa. Nykyaikaisilla lääkkeillä hiv-infektion eteneminen voidaan pysäyttää, ja sairastuneen toimintakyky voi palautua hyväksi aids-diagnoosin jälkeenkin

Ensimmäinen tunnettu aids-tapaus oli löydetty Yhdysvalloista vuonna 1981. Helmikuussa 1982 uudesta sairaudesta oli kuullut myös amerikkalaisten infektiolääkäreiden tapaamiseen osallistunut suomalaislääkäri Sirkka-Liisa Valle. Kun ensimmäinen suomalainen aids-potilas reilua vuotta myöhemmin tuli Vallen eteen, hän tunnisti sairauden heti ilman tarkempia tutkimuksia.

Kesäkuussa 1983 juuri kesälomilleen vetäytyneet suomalaiset saivat tietää uudesta tappavasta taudista, johon ei ollut hoitoa ja jonka aiheuttajaa ei tunnettu. Se tiedettiin, että tautia oli toistaiseksi tavattu vain homoseksuaalisilla miehillä. Mutta koska tartuntatavasta ei ollut varmuutta, erilaiset pelot valtasivat alaa nopeasti. Moni alkoi välttää yleisessä wc:ssä käyntejä, yhteisten aterimien, juomalasien saati ehtoollismaljojen käyttöä.

Kun taudinaiheuttajaksi vuonna 1984 löydettiin hi-virus, kyettiin vihdoin kehittämään testi taudin toteamiseksi. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, joka sai tietää hiv-vasta-ainetulokset potilaistaan. Tulosten julkistamista seurattiin mediassa kiinteästi. Rohkeimmat potilaat kertoivat sairastumisestaan julkisesti itsekin.

Viruksen tiedettiin nyt tarttuvan vain seksin ja veren kautta. Potilaat edustivat kuitenkin edelleen vain seksuaalista vähemmistöryhmää. Virallisella taholla Lääkintöhallituksessa vitkasteltiin laajemman valistuksen aloittamisella, sillä sairauden ei katsottu koskevan valtaväestöä. Tilanne muuttui ensimmäisen naispotilaan myötä: pakollisia testejä alettiin vaatia varusmiehille, maahanmuuttajille, yksittäisten yritysten työntekijöille...

Homokulttuurissa 1980-luvun alku muistetaan nyt "kirkastumisen aikana", johon aids heitti äärimmäisen synkän varjon. Julkisuuden paine oli valtava. Monen sairastuneen kerrotaan kuolleen mieluummin, kuin kertoneen tartunnastaan muille ihmisille.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.