Hyppää pääsisältöön

Lastenpsykiatri Janna Rantala: Oikean elämäntavan säännöistä

Lastenpsykiatri Janna Rantala: Oikean elämäntavan säännöistä. Kuva: Ulla Vuorela

Perheeseemme on ostettu kaikkia viihdyttävä, hyvin hoidettuna pitkäänkin kestävä, lapsia ja aikuisia monipuolisesti kehittävä, perheen sisäisiä vuorovaikutussuhteita monipuolistava, elämän suurten kysymysten äärelle johdattava ja edullinen ajanvietetuote: Afrikan tähti -peli.

Olen tavattoman kiitollinen pelin tekijälle.
Olen tavattoman kiitollinen pelin tekijälle. Afrikan tähti on jo ennen lasten syntymää ollut merkittävä osa elämääni. Ensin lapsena lukuisat jännittävät seikkailut sen taiten luodussa maailmassa. Pystynkö välttämään merirosvot? Jäänkö saarelle vangiksi? Uskallanko ottaa rosvon kohtaamisen riskin? Ja ai niin, ne jalokivet!

Työssänikin lastenpsykiatrina käytän usein Afrikan tähteä tavatessani lapsia kahden kesken. Pelin kuluessa on helppo havainnoida lapsen sorminäppäryyttä, hahmotustapaa, kykyä suunnitelmallisuuteen ja ennakointiin, tunteiden ilmaisua ja tapaa suhtautua kanssapelaajaan – ilman että lapsen täytyy tuntea olevansa tutkimuksen kohteena.

Ja nyt sitten saan oman perheeni kanssa eläytyä pelin tunnelmiin!

Koska tämä suutarin lapsilla on kengät, en ajattele peliä pelkästään pelinä. Ajattelen sitä keinona opetella mukavan yhteisen seikkailun ohessa muun muassa:

-          vuoronodottamista ja etuilua
-          toisten kannustamista ja vähättelemistä
-          pettymysten kestämistä ja suloisuutta
-          onnenpotkujen ansaitsemista ja ansaitsemattomuutta
-          muiden tuen vastaanottamista ja torjumista
-          oman toiminnan suunnittelua ja hätiköimistä
-          laskemista
-          toivomista ja toivottomuutta
-          onnistumisesta iloitsemista ja sen häpeämistä
-          kiihtymyksen nousua ja laskua
-          toivottomasta tilanteesta selviämistä ja totaalista luovuttamista
-          värejä
-          sattuman oikkujen epäreiluutta ja riemukkuutta
-          voitonriemua ja häviämisen riemua
-          huijaamista ja reilua peliä

Lyhyesti sanottuna: opetella elämistä.

On todella kiinnostavaa nähdä, miten eri tavoin ihmiset pelaavat ja elävät. Joku käyttää heti rahat lentämiseen, toinen säästää kaikki puntansa. Joku pohtii pitkään jokaista lunastusta, toinen kaivaa kaiken mikä tielleen sattuu rosvoja ajattelematta. Joku kieltäytyy myymästä löytämiään jalokiviä: hän pitää niitä suuremmassa arvossa kuin rahaa. Ennen sääntöjen muuttamista oli saarelle uskaltautuminen kova juttu - sinne kuin saattoi jäädä rahattomana kiikkiin. Mutta sellaiseenkin tilanteeseen voi elämässä joutua.

Kinastelu kuulostaa pikkumaiselta, mutta sen kautta käydään suurta neuvottelua siitä, mikä on oikea tapaa elää tätä elämää!
Kun kaksi lapsuudessaan intohimoisesti Afrikan tähteä pelannutta aikuista saa yhteisen lapsen, alkaa kova vääntö sääntöjen tulkinnasta. Lunastetaanko Capetownin rahat ennen vai jälkeen pahvikiekon kääntämistä? Saako ensin heittää noppaa ja sitten vasta päättää lentääkö sittenkin? Kinastelu kuulostaa pikkumaiselta, mutta sen kautta käydään suurta neuvottelua siitä, mikä on oikea tapaa elää tätä elämää!

Sitten on vielä jälkipelin filosofinen ulottuvuus, jota säännöissä ei määritellä. Saako pelin jo päätyttyä katsoa, mitä kustakin pahvikiekosta olisi löytynyt? Elämässä meillä ei tätä mahdollisuutta ole.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat