Hyppää pääsisältöön

Linnan juhlat 2011

Vuoden 2011 itsenäisyyspäivän vastaanotolla juhlittiin viimeistä kertaa Tarja Halosen emännöimänä. Juhlan teemoina olivat Haloselle tärkeät asiat kuten tasa-arvo ja suvaitsevaisuus. Linnassa nähtiin tuttuun tapaan upeita iltapukuja ja kansakunnan kermaa. Paikalla olivat myös kaikki tulevien presidentinvaalien ehdokkaat.

Vuonna 2011 opetusneuvos Antti Henttonen kätteli ensimmäisenä Linnan juhlia isännöivän presidenttiparin. 17-vuotiaana karjalaispoikana hän lähti vapaaehtoisena talvisotaan. Nykyään Henttonen jatkaa vapaaehtoisuutta Sotaveteraaniliitossa.

Viime vuosina ensimmäisenä vieraana presidentti on vastaanottanut Mannerheim-ristin ritarin, mutta tänä vuonna yhtään ei osallistunut juhliin.

Illan aikana haastateltavina nähtiin mm. Outi Heiskanen, Mikael Granlund, Michael Monroe, Jenni Vartiainen, Tuomas Kyro, Ismo Alanko ja Peter Vesterbacka.

Juhlavieraita tanssitti Osmo Ikonen ja Combo-yhtye, joiden cover-hitit saivat vieraisiin vauhtia.

Linnan juhlien asuja oli kommentoimassa suunnittelija Hanna Sarén. Hän kehui juhlaväen korkeatasoista ja monipuolista iltapukupukeutumista. Hollywood tyylittely ja glamour näkyivät linnassa, mutta myös yksinkertaisuus ja modernius. Huomiota keräsi mm. Jenni Vartiaisen näyttävä oranssi iltapuku sekä Teija Vesterbackan Angry birds -aiheinen puku.

Teksti: Yle uutiset & Heidi Sommar

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto