Hyppää pääsisältöön

Salibandynaisille kaksi perättäistä MM-kultaa 1999 ja 2001

Naisten salibandymaajoukkue teki historiaa haastamalla voitokkaasti ruotsalaisten ylivallan lajin MM-kisoissa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Ruotsissa 1999 Suomi otti ensimmäisen salibandykultansa, ja temppu toistui Latviassa kaksi vuotta myöhemmin.

Ruotsin Borlängessä pidettiin vuonna 1999 salibandyn neljännet ja samalla naisten toiset maailmanmestaruuskisat. Kaikissa aiemmissa MM-turnauksissa niin miesten kuin naisten puolella kulta oli mennyt ruotsalaisille.

Tällä kertaa Suomi löi Ruotsin välierässä rangaistuslaukauksin ja eteni finaaliin Sveitsiä vastaan. Vaarallinen vastustaja karkasi heti alussa yhden maalin johtoon, ja Suomi joutui lähtemään toiseen erään takaa-ajoasemassa.

Tilanteen tasoitti Sveitsin oma potkumaali, ja Eeva-Maija Aulin käänsi pian tilanteen Suomen johdoksi. Kolmannessa erässä Sveitsi oli jo lyöty, ja Anne Averio niittasi loppulukemiksi 3—1.

Riiassa vuonna 2001 Suomi voitti kaikki alkusarjan ottelunsa, pudotti Sveitsin välierässä ja sai finaalissa vastaansa Ruotsin. Ruotsalaiset hallitsivat ottelun alkupuolta, mutta eivät onnistuneet maalinteossa.

Kakkoserässä Suomen paras maalintekijä Jonna Kettunen joutui sivuun loukkaannuttuaan maalinedustilanteessa, ja lisäksi Ruotsi pääsi erän puolivälissä pelaamaan ylivoimaa. Ensimmäisen maalin teki kuitenkin Suomen Satu Schilcher. Suomen hallitsemassa päätösjaksossa Petra Mäntynen viimeisteli numeroiksi 2—0.

Suomen turnaukselle antoi oman erikoisen värinsä valmennusjohdon vaihto kesken kisan. Alkusarjan Tšekki-pelistä syntyneen peluutuskiistan seurauksena päävalmentaja Kai Ahlstedt menetti joukkueen luottamuksen ja hänen tilalleen nimitettiin liiton valmennuspäällikkö Jari Oksanen. Urheiluruudun raportissa Satu Schilcher sanoo vaihdoksen vaikuttaneen pelaajiin pelkästään positiivisesti.

Teksti: Jukka Lindfors

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto