Hyppää pääsisältöön

Salibandynaisille kaksi perättäistä MM-kultaa 1999 ja 2001

Naisten salibandymaajoukkue teki historiaa haastamalla voitokkaasti ruotsalaisten ylivallan lajin MM-kisoissa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Ruotsissa 1999 Suomi otti ensimmäisen salibandykultansa, ja temppu toistui Latviassa kaksi vuotta myöhemmin.

Ruotsin Borlängessä pidettiin vuonna 1999 salibandyn neljännet ja samalla naisten toiset maailmanmestaruuskisat. Kaikissa aiemmissa MM-turnauksissa niin miesten kuin naisten puolella kulta oli mennyt ruotsalaisille.

Tällä kertaa Suomi löi Ruotsin välierässä rangaistuslaukauksin ja eteni finaaliin Sveitsiä vastaan. Vaarallinen vastustaja karkasi heti alussa yhden maalin johtoon, ja Suomi joutui lähtemään toiseen erään takaa-ajoasemassa.

Tilanteen tasoitti Sveitsin oma potkumaali, ja Eeva-Maija Aulin käänsi pian tilanteen Suomen johdoksi. Kolmannessa erässä Sveitsi oli jo lyöty, ja Anne Averio niittasi loppulukemiksi 3—1.

Riiassa vuonna 2001 Suomi voitti kaikki alkusarjan ottelunsa, pudotti Sveitsin välierässä ja sai finaalissa vastaansa Ruotsin. Ruotsalaiset hallitsivat ottelun alkupuolta, mutta eivät onnistuneet maalinteossa.

Kakkoserässä Suomen paras maalintekijä Jonna Kettunen joutui sivuun loukkaannuttuaan maalinedustilanteessa, ja lisäksi Ruotsi pääsi erän puolivälissä pelaamaan ylivoimaa. Ensimmäisen maalin teki kuitenkin Suomen Satu Schilcher. Suomen hallitsemassa päätösjaksossa Petra Mäntynen viimeisteli numeroiksi 2—0.

Suomen turnaukselle antoi oman erikoisen värinsä valmennusjohdon vaihto kesken kisan. Alkusarjan Tšekki-pelistä syntyneen peluutuskiistan seurauksena päävalmentaja Kai Ahlstedt menetti joukkueen luottamuksen ja hänen tilalleen nimitettiin liiton valmennuspäällikkö Jari Oksanen. Urheiluruudun raportissa Satu Schilcher sanoo vaihdoksen vaikuttaneen pelaajiin pelkästään positiivisesti.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

    Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

    Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon

    Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.

    Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.

  • "Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

    Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

    Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto