Hyppää pääsisältöön

Jouluruokakalenteri: Lanttulaatikko, perunalaatikko ja kinkun suolaaminen

Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson avaavat ruokaisan joulukalenterin. Kalenterin luukuista tulee esiin perinteisiä jouluruokia, joilla joulupöytä katetaan.

Perinteinen lanttulaatikko saa porkkanasta terävämpää väriä ja perunasta tärkkelystä, joka sitoo nestettä. Mausteeksi riittävät siirappi ja ripaus muskottia. Jos lanttulaatikosta haluaa makeampaa, siihen riittää yksinkertainen konsti:

"Lanttulaatikosta tulee makeampaa, jos lantut keittää edellisenä päivänä", Jaakko neuvoo.

Imelletyn perunalaatikon perusperiaate on hyvä peruna. Sen laadusta ei kannata tinkiä. Kun perunat on keitetty ja soseutettu, massan annetaan jäähtyä ennen kuin vehnäjauhoja laitetaan joukkoon. Tällä varmistetaan se, että jauhojen tärkkelys sekottuu perunan tärkkelykseen. Tämän jälkeen alkaa ilmeltyminen. Jos keitinliemen asemesta käytetään maitoa, se on syytä kiehauttaa, koska muutoin se happanee imeltymisen aikana.

Jaakon ja Sirkan joulukinkku on tällä kertaa lapakinkku, joka pintasuolataan karkealla suolalla. Suolaa saa olla melko runsaasti. Suolattu liha laitetaan pussiin, josta ilma puserretaan mahdollisimman tarkkaan pois ja laitetaan kahdeksi yöksi kylmään paikkaan tekeytymään.

Jaakko muistuttaa pakastekinkun ostajia, että jos kinkun aikoo paistaa aattona, kinkku on otettava sulamaan nolla-asteiseen lämpötilaan muutamaa vuorokautta aiemmin ja huoneenlämpöön vasta aatonaattona.

Ohjelmassa on reseptejä.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto