Hyppää pääsisältöön

Jouluruokakalenteri: Graavilohi

Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson avaavat ruokaisan joulukalenterin. Kalenterin luukuista tulee esiin perinteisiä jouluruokia, joilla joulupöytä katetaan. Tällä kertaa jouluruokakalenterissa on gaavilohta.

Graavikalaksi valitun kalan olisi hyvä olla tuore, jonka voi itsekukin varmistaa kalasta.

"Sen pitäisi olla vähän jäykkä eli kuolonkankeus pitäisi olla," opastaa Jaakko Kolmonen heti alkuun.

Graavikala on tällä kertaa kirjolohta. Lohi on vielä kokonainen, jonka keittiömestari Kolmonen fileoi.

"Jos suolatun kalan laittaa painon alle, se suolautuu heikommin", Sirkka Gustafsson muistuttaa. Syynä tähän on se, että painon alla suola sulaa hitaammin.

Suolan määrästä ollaan montaa mieltä eivätkä keittiömestaritkaan anna siihen mitään täsmällistä ohjetta. Toiset laittavat suolan lisäksi myös sokeria. Jouluruokakalenterissa kala maustetaan suolalla, karkeaksi rouhitulla pippurilla ja tillillä.

Suolatut fileet kääritään tiukkaan pakettiin ja laitetaan kylmiöön. Kala suolautuu melko nopeastikin, joten jos graavikalan valmistaminen on jäänyt viime tinkaan, peliä ei ole vielä menetetty.

"Jo kuudessa tunnissa kala on suolautunut riittävästi", Jaakko kertoo.

Teksti: Sirpa Jegorow

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto