Hyppää pääsisältöön

Tutkijat: Ajatuksen voimalla voi parantua

Yle Teemalla tänään tiistaina nähdyssä Mielen salattu voima -ohjelman ensimmäisessä jaksossa perehdyttiin siihen, millä tavalla tapamme ajatella vaikuttaa terveyteemme.

Mies saa H1N1-rokotteen // Kuva: ORESTIS PANAGIOTOU/EPA

Mielen salattu voima -ohjelmasarjan ensimmäisessä jaksossa joukko tutkijoita ja lääkäreitä kertoo havainnoistaan, joiden mukaan on melkoisen selvää, että voimme ajatuksillamme vaikuttaa terveydentilaamme.

- Se, miten ihminen suhtautuu itseensä ja ajatuksiinsa vaikuttaa terveyteen, painottaa Kööpenhaminan yliopiston erikoislääkäri John Brodersen.

Brodersen kertoo, että joitakin vuosia sitten eräs 26-vuotias tanskalaismies oli osallistunut uuden masennuslääkkeen kokeiluun. Hän oli ottanut lääkettä annetun ohjeen mukaan yhden päivässä, kunnes oli riidellyt tyttöystävänsä kanssa. Riidan seurauksena mies oli ottanut kaikki jäljellä olleet masennuslääkkeet tunnekuohun vallassa.

Mies hakeutui huonovointisena läheiselle terveysasemalle, jossa hänen tilansa huomattiin vakavaksi - oireet viittasivat anafylaktiseen shokkiin. Mies laitettiin tiputukseen ja hänelle annettiin lisähappea.

Koska hoitohenkilökunta ei tiennyt, mitä lääkettä mies oli ottanut, ottivat he yhteyttä tätä hoitavaan lääkäriin. Lääkäri saapui paikalle ja kertoi miehen olevan tutkimuksen plasebo-ryhmässä, jolle annettiin vaikuttavaa ainetta sisältävän lääkkeen sijaan kalkkitabletteja. Kun lääkäri paljasti tämän, miehen psyykkinen ja fyysinen tila normalisoituivat viidentoista minuutin kuluessa.

- Tarina kertoo ilmiselvästi siitä, että jos ihminen odottaa, että jotain ikävää tapahtuu, tai jos hän luulee olevansa sairas ja saavansa hoitoa, sillä on tietty vaikutus. Vaikutus voi olla myönteinen tai kielteinen, ja tämän potilaan kohdalla vaikutus oli epäilemättä kielteinen, Brodersen sanoo.

Kehon ja mielen yhteispeli hämmästyttää

Denverin yliopistossa on tehty vastaavanlainen havainto, joskin toisenlaiseen sairauteen liittyen. Kliinisen psykologian professorina Denverin yliopistossa työskentelevä Cynthia McRae oli mukana järjestämässä Parkinsonin tautiin liittyvää koetta vuonna 1994. Kokeessa 40 Parkinsonin tautia sairastaneelle ihmiselle tehtiin aivoleikkaus.

Parkinsonia sairastavien aivot eivät tuota tarpeeksi dopamiinia, ja kokeessa potilaiden aivoihin siirrettiin sikiösoluja siinä toivossa, että tämä kiihdyttäisi aivojen omaa dopamiinintuotantoa. Leikkauksessa kalloon porattiin neljä reikää ja sikiösolut ruiskutettiin aivoihin paikallispuudutuksessa.

Judy Hazlett osallistui kokeeseen. Ennen leikkausta hän oli kärsinyt niin pahoista taudin oireista, että normaali eläminen oli täysin mahdotonta. Leikkauksen jälkeen hän pystyi jatkamaan elämäänsä aivan kuten ennen sairastumistaan. Hazlett oli kuitenkin kuulunut leikkauksen plasebo-ryhmään, eikä hänen aivoihinsa oltu ruiskutettu sikiösoluja. 13 kuukauden kuluttua leikkauksesta tutkimukseen osallistuneille paljastettiin, kumpaan ryhmään he olivat kuuluneet.

- He kertoivat varoittamatta, että leikkaus oli ollut lumetta, Hazlett sanoo järkyttyneenä.

Kokeeseen osallistuneista puolelle ei tehty oikeaa leikkausta, mutta kokeen tulokset olivat ällistyttäviä.

- Ne, jotka uskoivat olleensa oikeassa leikkauksessa, voivat paremmin kuin ne, jotka uskoivat kuuluneensa lumeryhmään riippumatta siitä, mikä leikkaus heille todellisuudessa tehtiin. Kehon ja mielen yhteispeli toimi sen mukaan, mihin potilaat uskoivat. Heidän tilansa koheni, ei vain heidän mielestään, vaan myös hoitohenkilöstön mukaan, joka ei tiennyt ryhmäjaosta, McRae sanoo.

Kun Hazlett lakkasi uskomasta leikkauksen vaikutuksiin, oireet palasivat. Myöhemmin hänelle tehtiin oikea leikkaus ja hänen tilansa parani jälleen. Kokeen tulokset herättivät runsaasti kiinnostusta ja ihmetystä siitä, miten ihmisen usko omaan terveyteensä voi vaikuttaa merkittävästi hankalasta neurologisesta sairaudesta toipumiseen.

Ajatuksemme saattavat myös lyhentää elämäämme

Positiivisuus on yleisen käsityksen mukaan hyvä piirre ihmisessä, ja positiivinen ajattelumalli saattaa kuulemma vaikuttaa siihen, millä tavoin elämässä pärjäämme. Entäpä jos negatiivinen käsitys omasta terveydentilastamme lyhentäisikin elämäämme merkittävästi? Tätäkin on tutkittu, ja tutkimustulosten valossa vaikuttaisi siltä, että pessimistin kannattaisi kääntyä optimistiksi.

Rutgerin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että oman terveydentilansa negatiivisesti näkevä elää jopa kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin ihminen, joka kokee olevansa terve. Kokeessa ihmisille jaettiin terveydentilakysely, johon nämä merkkasivat oman terveytensä tason. Lisäksi heille tehtiin terveystarkastus. Kokeen tulokset olivat jälleen kerran hämmästyttäviä, sillä tutkimuksen mukaan kahdesta yhtä terveestä henkilöstä pidempään elää se, joka ajattelee olevansa terveempi.

Tutkimuksen mukaan terveyden itsearviointitulos vaikutti elinajanodotteeseen enemmän kuin fyysinen tila, ikä, sukupuoli ja elintavat (kuten tupakointi, juopottelu, ylipaino ja liikuntatottumukset).

Katso koko ohjelma alta.

Lähteet: Yle Teema