Hyppää pääsisältöön

Ulla-Lena Lundbergin Jää-romaanissa saaristolaispappi on säiden ja uskonsa armoilla

Kökarilainen kertomaperinne innoitti Ulla-Lena Lundbergin pohtimaan sukunsa tarinaa. Jää-romaanissa seurakunta menettää nuoren pappinsa ja eräs perhe kantavan voimansa.

Tietolaatikko

Ulla-Lena Lundberg sai teoksestaan Jää (Is) Finlandia-kirjallisuuspalkinnon joulukuussa 2012. Palkinnon saajan valitsi presidentti Tarja Halonen. Romaanin on suomentanut Leena Vallisaari.

Lundberg on saanut kahdesti kirjallisuuden valtionpalkinnon, ollut neljä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana sekä kolmesti aiemmin Finlandia-palkinnon ehdokkaana. Hänelle on myönnetty Ruotsin Akatemian Suomi-palkinto, Runeberg-palkinto ja Kiitos kirjasta -mitali. Vuosina 1994–1999 Lundberg toimi Åbo Akademin taiteilijaprofessorina.

Aiempia Lundbergilta suomeksi ilmestyneitä romaaneja ovat mm. Kuninkaan Anna (1983), Kökarin Anna (1985), Kalaharin hiekkaa (1987), Leo (1989), Suureen maailmaan (1991), Mitä sydän halajaa (1995), Sade (1997) ja Marsipaanisotilas (2001).

Ulla-Lena Lundbergin Jää-romaanin keskushahmoja on nuori pappi saaristolaisseurakunnassa heti sotien jälkeen. Perheineen saaristoon muuttava pappi joutuu taistelemaan säiden ja uskonsa kanssa. Kertomuksen kehyksen muodostavat luonnon henkiin uskovan postiveneen kuljettajan tarinat.

Lundberg on rakentanut romaanin oman sukunsa aineksista. Kirjan Kummelin pappisperheen tarinassa onkin yhtäläisyyksiä Lundbergien perheeseen.

– Nähdäkseni fiktio toimii juuri näin. Otamme jotain olemassaolevaa ja teemme siitä jotain muuta eli fiktiota. Kirja on kuvaus, joka on jotain muuta kuin todellisuuden kuvaus. Fiktio on ehkä rehellisempää kuin useimmat todellisuuden kuvaukset, sillä fiktiosta tietää, ettei kaikki ole yksityiskohtaista tapahtumien toistamista, Ulla-Lena Lundberg kertoo Kirjakausi-ohjelmassa.

Jää-romaanin papilla on pieni perhe ja innokas seurakunta. Romaani kertoo kaipauksesta ja menetyksestä pappilassa, mutta myös toivosta. Pian vuodet tekevät rakastetusta miehestä legendan ja hänestä puhutaan pitkään.

– Isä oli minulle oikeastaan fiktiivinen hamo. Hän kuoli, kun olin puolivuotias, joten minulla ei ole omia muistoja hänestä. Sen sijaan jäljellä on paljon kirjeitä, saarnoja, artikkeleita ja ihmisten kertomuksia.

Lundberg kertoo, että kirjoittaminen reaaliajassa on vaikeaa ja kirjailija tarvitsee perspektiiviä: – Minulta vei tavallaan 60 vuotta saada tämä kirja tehdyksi.

Kirjailijan itsensä lisäksi Kirjakausi-ohjelmassa osansa saa myös tulkinta. Lukukokemuksestaan ohjelmassa kertovat kansanedustaja ja entinen Pohjoismaiden neuvoston Ahvenanmaan valtuuskunnan sihteeri Elisabeth Nauclér sekä lukumiehenä tunnettu entinen Houtskarin seurakunnan kirkkoherra Johan Eklöf.

Teksti: Elina Yli-Ojanperä ja Kirjakausi-ohjelma

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto