Hyppää pääsisältöön

Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta

Dokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin.

Dokumenttisarja Operaatio Mannerheim ja elokuva Suomen Marsalkka muodostavat ohjelmistollisen kokonaisuuden. Lähtöajatuksena on ollut suomalaisuuden ja sankaruuden päivitys. Tuottaja Erkko Lyytisen mielestä oli aika päivittää suomalaisuutta ja katsoa kulttuuriamme hieman toisesta näkökulmasta. Ystävänsä, tuottaja Ken Saanin, innoittamana hän päätti, että Gustaf Mannerheimin yksityiselämää käsittelevä elokuva kuvataan tarinankerronnan alkulähteillä Keniassa. Matkaan lähti tuottajakaksikon lisäksi script editor Emma Taulo. Elokuvan tuotantoprosessia kuvataan dokumenttisarjassa.

– Kansainvälisen työryhmän suunnitelma rakennettiin kunnianhimoiseksi. Elokuva pyrittiin kuvaamaan viidessä päivässä ja hyvin pienellä budjetilla. Lisäksi Kenian luonnonolosuhteet ja infrastruktuurin puute tuovat tuotannolle omat haasteensa, kulttuurieroista puhumattakaan, Erkko Lyytinen toteaa.

Elokuvaan liittyvä dokumenttisarja tutkii myös Mannerheimin merkitystä suomalaisille ja sitä, miten elokuvaan on reagoitu. Mitä Mannerheim-tulkinnan ympärillä vellova kohu kertoo tästä päivästä ja tämän päivän Suomesta? Hyväksytäänkö kenialainen tulkinta suomalaisesta myytistä?

Suomen Marsalkka-elokuvan syntyä seuraavan sarja aluksi esitetään kysymyksiä ja haetaan vastauksia suomalsiia kuohuttaneeseen uuteen käsittelytapaan. Miksi Erkko Lyytinen tuottaa Mannerheim-elokuvan Keniassa? Miksi Mannerheimia esittää Telley Savalas? Miksi casting-tilaisuus Nairobissa päättyy kaaokseen?

Operaatio Mannerheim -dokumenttisarjan toisessa jaksossa Lost in Africa Suomen Marsalkka -elokuvan kuvaukset pääsevät vihdoin käyntiin, mutta alkuinnostus muuttuu pian epäilykseksi, mitä tästä oikein tulee? Elokuvasta puuttuu mm. ääni, ja käsikirjoituksessakin on vakavia puutteita.

Kolmannessa osassa How does it sounds? elokuvatuotanto on ajautunut kriisiin. Tuottaja Lyytinen hakee voimaa Finlandia-hymnistä. Elokuvan onnistuminen riippuu nyt päätähti Telley Savalas Otienosta, jonka elämästä paljastuu suuri tragedia.

Neljännessä osassa Muddy hell kuvausryhmä kohtaa sekä väkivaltaa että Kenian sääolosuhteet Rift Valleyn laaksossa, rankkasateet ovat huuhtoneet tiet mennessään. Koko kansainvälinen yhteistyöprojekti alkaa näyttää suurelta huijaukselta.

Viidennessä jaksossa This is insane Mannerheimin kirous iskee: budjetti on nelinkertaistunut, ja puolet kohtauksista uhkaa jäädä kuvaamatta. Työryhmän suomalaiset ja kenialaiset osapuolet ajautuvat välirikkoon. Valuuko uhkarohkea yritys hukkaan?

Dokumenttisarjan päätösjaksossa Final last words paljastuu itse elokuvan leikkausvaiheessa vielä yllättävä ongelma. Kuvausryhmä palaa Suomeen sekavissa tunnelmissa. Miten suomalaisyleisö ja media reagoivat elokuvaan? Hyväksyvätkö he uuden tulkinnan Mannerheimista?

Ja loppuhuipennuksena valmis teos: Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland -elokuva.

Kuvaukset tehtiin Nairobin ympäristössä touko–kesäkuun 2012 aikana kansainvälisen työryhmän voimin. Kenialainen Telley Savalas Otieno esittää elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad. Elokuva sai sai ensi-iltansa 28. syyskuuta 2012 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla suuren ennakkokohun saattelemana.

Teksti: Emma Taulo ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Telley Savalas Otieno elokuvassa Suomen Marsalkka 2012

Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland

Suomen Marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen adaptaatio Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana.

Lue lisää:

Suomen Marsalkka -elokuvan juliste

Suomen Marsalkka -elokuva kohautti jo ennen ensi-iltaansa

Yleisradion Suomen Marsalkka -elokuva herätti kohua jo ennen ensi-iltaansa. Kaikessa hiljaisuudessa kuvattu elokuva, rävähti otsikoihin vain pari päivää ennen virallista tiedotustilaisuuttaan.

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto