Hyppää pääsisältöön

Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta

Dokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin.

Dokumenttisarja Operaatio Mannerheim ja elokuva Suomen Marsalkka muodostavat ohjelmistollisen kokonaisuuden. Lähtöajatuksena on ollut suomalaisuuden ja sankaruuden päivitys. Tuottaja Erkko Lyytisen mielestä oli aika päivittää suomalaisuutta ja katsoa kulttuuriamme hieman toisesta näkökulmasta. Ystävänsä, tuottaja Ken Saanin, innoittamana hän päätti, että Gustaf Mannerheimin yksityiselämää käsittelevä elokuva kuvataan tarinankerronnan alkulähteillä Keniassa. Matkaan lähti tuottajakaksikon lisäksi script editor Emma Taulo. Elokuvan tuotantoprosessia kuvataan dokumenttisarjassa.

– Kansainvälisen työryhmän suunnitelma rakennettiin kunnianhimoiseksi. Elokuva pyrittiin kuvaamaan viidessä päivässä ja hyvin pienellä budjetilla. Lisäksi Kenian luonnonolosuhteet ja infrastruktuurin puute tuovat tuotannolle omat haasteensa, kulttuurieroista puhumattakaan, Erkko Lyytinen toteaa.

Elokuvaan liittyvä dokumenttisarja tutkii myös Mannerheimin merkitystä suomalaisille ja sitä, miten elokuvaan on reagoitu. Mitä Mannerheim-tulkinnan ympärillä vellova kohu kertoo tästä päivästä ja tämän päivän Suomesta? Hyväksytäänkö kenialainen tulkinta suomalaisesta myytistä?

Suomen Marsalkka-elokuvan syntyä seuraavan sarja aluksi esitetään kysymyksiä ja haetaan vastauksia suomalsiia kuohuttaneeseen uuteen käsittelytapaan. Miksi Erkko Lyytinen tuottaa Mannerheim-elokuvan Keniassa? Miksi Mannerheimia esittää Telley Savalas? Miksi casting-tilaisuus Nairobissa päättyy kaaokseen?

Operaatio Mannerheim -dokumenttisarjan toisessa jaksossa Lost in Africa Suomen Marsalkka -elokuvan kuvaukset pääsevät vihdoin käyntiin, mutta alkuinnostus muuttuu pian epäilykseksi, mitä tästä oikein tulee? Elokuvasta puuttuu mm. ääni, ja käsikirjoituksessakin on vakavia puutteita.

Kolmannessa osassa How does it sounds? elokuvatuotanto on ajautunut kriisiin. Tuottaja Lyytinen hakee voimaa Finlandia-hymnistä. Elokuvan onnistuminen riippuu nyt päätähti Telley Savalas Otienosta, jonka elämästä paljastuu suuri tragedia.

Neljännessä osassa Muddy hell kuvausryhmä kohtaa sekä väkivaltaa että Kenian sääolosuhteet Rift Valleyn laaksossa, rankkasateet ovat huuhtoneet tiet mennessään. Koko kansainvälinen yhteistyöprojekti alkaa näyttää suurelta huijaukselta.

Viidennessä jaksossa This is insane Mannerheimin kirous iskee: budjetti on nelinkertaistunut, ja puolet kohtauksista uhkaa jäädä kuvaamatta. Työryhmän suomalaiset ja kenialaiset osapuolet ajautuvat välirikkoon. Valuuko uhkarohkea yritys hukkaan?

Dokumenttisarjan päätösjaksossa Final last words paljastuu itse elokuvan leikkausvaiheessa vielä yllättävä ongelma. Kuvausryhmä palaa Suomeen sekavissa tunnelmissa. Miten suomalaisyleisö ja media reagoivat elokuvaan? Hyväksyvätkö he uuden tulkinnan Mannerheimista?

Ja loppuhuipennuksena valmis teos: Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland -elokuva.

Kuvaukset tehtiin Nairobin ympäristössä touko–kesäkuun 2012 aikana kansainvälisen työryhmän voimin. Kenialainen Telley Savalas Otieno esittää elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad. Elokuva sai sai ensi-iltansa 28. syyskuuta 2012 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla suuren ennakkokohun saattelemana.

Teksti: Emma Taulo ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Telley Savalas Otieno elokuvassa Suomen Marsalkka 2012

Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland

Suomen Marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen adaptaatio Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana.

Lue lisää:

Suomen Marsalkka -elokuva kohautti jo ennen ensi-iltaansa

Yleisradion Suomen Marsalkka -elokuva herätti kohua jo ennen ensi-iltaansa. Kaikessa hiljaisuudessa kuvattu elokuva, rävähti otsikoihin vain pari päivää ennen virallista tiedotustilaisuuttaan.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.