Hyppää pääsisältöön

Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta

Dokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin.

Dokumenttisarja Operaatio Mannerheim ja elokuva Suomen Marsalkka muodostavat ohjelmistollisen kokonaisuuden. Lähtöajatuksena on ollut suomalaisuuden ja sankaruuden päivitys. Tuottaja Erkko Lyytisen mielestä oli aika päivittää suomalaisuutta ja katsoa kulttuuriamme hieman toisesta näkökulmasta. Ystävänsä, tuottaja Ken Saanin, innoittamana hän päätti, että Gustaf Mannerheimin yksityiselämää käsittelevä elokuva kuvataan tarinankerronnan alkulähteillä Keniassa. Matkaan lähti tuottajakaksikon lisäksi script editor Emma Taulo. Elokuvan tuotantoprosessia kuvataan dokumenttisarjassa.

– Kansainvälisen työryhmän suunnitelma rakennettiin kunnianhimoiseksi. Elokuva pyrittiin kuvaamaan viidessä päivässä ja hyvin pienellä budjetilla. Lisäksi Kenian luonnonolosuhteet ja infrastruktuurin puute tuovat tuotannolle omat haasteensa, kulttuurieroista puhumattakaan, Erkko Lyytinen toteaa.

Elokuvaan liittyvä dokumenttisarja tutkii myös Mannerheimin merkitystä suomalaisille ja sitä, miten elokuvaan on reagoitu. Mitä Mannerheim-tulkinnan ympärillä vellova kohu kertoo tästä päivästä ja tämän päivän Suomesta? Hyväksytäänkö kenialainen tulkinta suomalaisesta myytistä?

Suomen Marsalkka-elokuvan syntyä seuraavan sarja aluksi esitetään kysymyksiä ja haetaan vastauksia suomalsiia kuohuttaneeseen uuteen käsittelytapaan. Miksi Erkko Lyytinen tuottaa Mannerheim-elokuvan Keniassa? Miksi Mannerheimia esittää Telley Savalas? Miksi casting-tilaisuus Nairobissa päättyy kaaokseen?

Operaatio Mannerheim -dokumenttisarjan toisessa jaksossa Lost in Africa Suomen Marsalkka -elokuvan kuvaukset pääsevät vihdoin käyntiin, mutta alkuinnostus muuttuu pian epäilykseksi, mitä tästä oikein tulee? Elokuvasta puuttuu mm. ääni, ja käsikirjoituksessakin on vakavia puutteita.

Kolmannessa osassa How does it sounds? elokuvatuotanto on ajautunut kriisiin. Tuottaja Lyytinen hakee voimaa Finlandia-hymnistä. Elokuvan onnistuminen riippuu nyt päätähti Telley Savalas Otienosta, jonka elämästä paljastuu suuri tragedia.

Neljännessä osassa Muddy hell kuvausryhmä kohtaa sekä väkivaltaa että Kenian sääolosuhteet Rift Valleyn laaksossa, rankkasateet ovat huuhtoneet tiet mennessään. Koko kansainvälinen yhteistyöprojekti alkaa näyttää suurelta huijaukselta.

Viidennessä jaksossa This is insane Mannerheimin kirous iskee: budjetti on nelinkertaistunut, ja puolet kohtauksista uhkaa jäädä kuvaamatta. Työryhmän suomalaiset ja kenialaiset osapuolet ajautuvat välirikkoon. Valuuko uhkarohkea yritys hukkaan?

Dokumenttisarjan päätösjaksossa Final last words paljastuu itse elokuvan leikkausvaiheessa vielä yllättävä ongelma. Kuvausryhmä palaa Suomeen sekavissa tunnelmissa. Miten suomalaisyleisö ja media reagoivat elokuvaan? Hyväksyvätkö he uuden tulkinnan Mannerheimista?

Ja loppuhuipennuksena valmis teos: Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland -elokuva.

Kuvaukset tehtiin Nairobin ympäristössä touko–kesäkuun 2012 aikana kansainvälisen työryhmän voimin. Kenialainen Telley Savalas Otieno esittää elokuvassa Gustaf Mannerheimia. Elokuvan on ohjannut Gilbert Lukalia, ja sen ovat tuottaneet yhteistyössä Ylen kanssa kenialainen tuotantoyhtiö Savane Productions ja virolainen Filmistuudio Kalevipojad. Elokuva sai sai ensi-iltansa 28. syyskuuta 2012 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla suuren ennakkokohun saattelemana.

Teksti: Emma Taulo ja Elina Yli-Ojanperä

Lue lisää:

Telley Savalas Otieno elokuvassa Suomen Marsalkka 2012

Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland

Suomen Marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen adaptaatio Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana.

Lue lisää:

Suomen Marsalkka -elokuvan juliste

Suomen Marsalkka -elokuva kohautti jo ennen ensi-iltaansa

Yleisradion Suomen Marsalkka -elokuva herätti kohua jo ennen ensi-iltaansa. Kaikessa hiljaisuudessa kuvattu elokuva, rävähti otsikoihin vain pari päivää ennen virallista tiedotustilaisuuttaan.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.