Hyppää pääsisältöön

Liettuan historiaa

Liettua (vihreä) Viron ja Latvian eteläpuolella. Kuva: AP Graphcis Bank Ltd/Yle.

Liettua koki vuosina 1939-1944 dramaattisia tapahtumia, kun Neuvostoliitto ja Saksa vuorotellen miehittivät maan. Toisen maailmansodan jälkeen, ns. Jaltan konferenssissa Liettua jäi Neuvostoliiton diktatuurin alle, kunnes vastarinta toi maalle itsenäisyyden.

Tietolaatikko

Vytautas Landbergis - ensimmäinen itsenäisen Liettuan valtionjohtaja vuosina 1990-1992.

Liettuan miehitysvuodet
- Neuvostoliitto 1939-1940
- Saksa 1940-1944
- Neuvostoliitto 1944-1989
 - Liettua itsenäistyy Neuvostoliitosta 11.3.1990

Glasnost - avoimuus, sananvapaus
Perestroika - uudistusajan uudelleenrakentaminen

Sirpin ja vasaran välissä, osa 1

Vuonna 1939 Hitlerin Saksa ja Stalinin Neuvostoliitto ratkaisivat Liettuan kohtalon. Maat jakoivat salaisessa lisäpöytäkirjassa (Molotov-Ribbentrop-sopimus) itäisen Euroopan keskenään. Sopimuksen mukaan Liettua kuului Saksan intressialueiseen.

Toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto miehitti Puolan hallussa olleen Vilnan kaupungin. Kun Puolan vastarinta oli kukistettu, Neuvostoliitto ja Saksa päättivät, että Liettua kuuluukin Neuvostoliiton etupiiriin.

Liettuan entinen valtionjohtaja Vytautas Landbergis kertoo, että Suomen sankarillinen taistelu maahan tunkeutunutta suurvaltaa vastaan teki häneen ja muihin liettualaisiin suuren vaikutukset. Liettulaiset  taistelivat neuvostomiehittäjiä vastaan samankaltaista, joskin maailmalle näkymätöntä, talvisotaa.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Liettuan ankarien painostusvaiheiden jälkeen.

Terrorin vuodet, osa 2

Neuvostoliitto painosti ja kiristi liettualaisen nukkehallituksen avulla maan kansalaisia.
Liettuan koko yhteiskuntaelämä sovjetisoitiin ja maassa tehtiin ensimmäiset joukkovangitsemiset jo ennen näytevaaleja. Liettuassa parlamentin 69 paikasta kamppaili 69 Neuvostoliiton ehdokasta, joiden avulla lavastettiin sopivat kulissit parlamenttiin.

Liettuan valtionjohtajana myöhemmin toiminut Vytautas Landbergis kertoo miehittäjien harjoittamasta terrorista. Mikäli joku älymystön edustajista ei puhunut Neuvostoliiton puolesta ja ylistänyt Stalinia, joutui hän heti painostuksen kohteeksi. Pidätykset ja vangitsemiset olivat yleisiä.

Neuvostoliittolaiset järjestivät  äärimmäisen julmia liettualaisten joukkokyydityksiä Neuvostoliiton sisäosiin. Perheenjäsenet erotettiin väkivalloin toisistaan. Miehet vietiin pakkotöihin elämiseen kelpaamattomille alueille, missä he kuolivat nopeasti.

Saksa miehitti Liettuan 1941 hyökättyään Neuvostoliittoon. Saksan miehitysaika kesti vuoteen 1944. Liettuan juutalaiset kokivat tuona aikana erityisen traagisen kohtalon, sillä yli 90 % maan juutalaisväestöstä tapettiin. Vuonna 1944 Neuvostoliitto miehitti jälleen Liettuan. Alkoi jälleen neuvostoterrorin aika.

Vastarinta ja kyyditykset, osa 3

Toisen maailmansodan päättyminen vuonna 1945 ei merkinnyt sodan päättymistä liettualaisille. Heti sodan jälkeen länsi ummisti silmät terrorilta, jota harjoitettiin Neuvostoliiton miehittämissä maissa. Ihmisten kyyditykset alkoivat neuvostojoukkojen palattua.

Ensimmäinen neuvostoaika vuosina 1940-41 opetti liettualaisille katkeralla tavalla, mitä neuvostomiehitys merkitsee, joten vuonna 1944 neuvostojoukkojen palatessa Liettuaan syntyi voimakas partisaaniliike, metsäveljet.

On arvioitu, että vuosien 1944-1953 välisenä aikana jopa satatuhatta liettualaista osallistui aseelliseen vastarintaan neuvostomiehittäjiä vastaan, ja että heistä ainakin 20.000 sai surmansa taisteluissa. Noina vuosina 128.000 liettulaista kyyditettiin syvälle Neuvostoliiton sisäosiin.

Osittain kyyditysten taustalla oli Neuvostoliiton halu kukistaa laajaa kannatusta nauttinut aseellinen vastarinta. Ensimmäisten kyyditettyjen joukossa oli paljon metsäveljien perheenjäseniä. Oli selvää, että Neuvostoliitolla oli käytettävissään liettulaisia yhteistoimintamiehiä, muutoin maan miehitys ei olisi  onnistunut.

Diktaattorin kuoleman jälkeinen aika, osa 4

Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuoli 5.3.1953. Vaikka diktatuuri ei loppunut kuolemaan, höllentyi se asteittain.

Sodassa tuhoutuneet kylät ja kaupungit rakennettiin suurelta osin uudelleen. Vuonna 1959 Liettuassa asui noin 2,7 miljoonaa asukasta. Ennen sotaa heitä oli ollut hieman yli 3 miljoonaa.

Venäläisiä oli ollut 1920-luvulla noin 2,3 %, kun vuonna 1959 venäläisiä oli 8,5 %. Ennen sotaa juutalaisten osuus oli 9 % liettulaisista, mutta Saksan miehitysaikana tapahtuneen kansanmurhan jälkeen juutalaisia oli enää 0,3 % väestöstä. Vilnan kaupungin asukkaiden niukka enemmistö oli 1900-luvun alussa juutalaisia. Kaupunkia kutsuttiiinkin pohjoisen Jerusalemiksi.

Liettuan entinen valtionjohtaja Vytautas Landbergis kertoo, että Stalinin kuoleman jälkeen Liettuassa alkoi toisenlainen vastarinnan vaihe. Liettuan sovjetisointia vastustettiin mm. maan alla painetulla julkaisulla. Vastarinta ilmeni myös uskonnon vapauden vaatimuksella, sillä diktatuurin aikana kirkkoja ja uskontoa oli vainottu. Myös radiossa ja lehdissä vaadittiin vapautta.

Uudistusliike Sajudis, osa 5

Uudistusliike Sajudis perustettiin 3.6.1988. Sen johtoon valittiin 35 liettulaista tieteen ja kulttuurin edustajaa. Sajudiksen esimerkki innoitti liettulaisia ympäri maata perustamaan samankaltaisia ryhmiä ja epämuodollinen liike levisi nopeasti kautta koko Liettuan.

Sajudiksen puheenjohtajaksi valittiin humanistitieteiden tohtori Vytautas Landbergis. Alkujaan kyse oli reformiliikkeestä, joka viittasi taktisista syistä Mihail Gorbatsoviin, joka oli puhunut perestroikasta. Sajudis käytti hyväksi myös Gorbatsovin käyttämää glasnost-käsitettä.

Liettualaiset ymmärsivät glasnostin eli avoimuuden niin, että kaikesta on puhuttava pelkäämättä, ja että Liettuan oli vaadittava ihmisoikeuksien lisäksi myös Liettuan oikeuksia.

Vuonna 1988 noin 150.000 liettualaista osallistui mielenilmaukseen. Samaan aikaan myös muissa Baltian maissa oli meneillään vastaanlaisia liikkeitä. Vuonna 1989 Sajudiksen, Liettuan ja Latvian kansanrintaman välinen yhteistyö tiivistyi.

Sajudis sai lopulta vaaleissa voiton Liettuan kommunistisesta puolueesta. Baltian yhteinen voimannäyttö oli Baltian tie, jossa miljoona ihmistä piti toisiaan kädestä niin, että ketjusta tuli yli 600 kilometriä pitkä. Päivämääräksi oli valittu Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivä eli 23.8.1989, jolloin Liettua oli menettänyt vapautensa.

Ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin 24.2.1990 ja maaliskuussa Liettua sai itsenäisyytensä takaisin.

Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.

Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.Leninin patsas on kaadettu jalustaltaan Vilnassa, Liettuassa 23.8.1991. Kuva: Ali Keplics, AP Pressfoto. Käyttöoikeus vain tämän artikkelin yhteydessä.
Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.aoikeuden omistajan luvalla.

Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.Liettuan kansanrintaman johtaja Vytautas Landbergis. Kuva: AP Pressfoto. Käyttöoikeus tämän artikkelin yhteydessä.aoikeuden omistajan luvalla.

Radio-ohjelma: Maailman historiassa Liettuan historiaa, jaksot 1-5. Toimittaja: Martti Puukko. Vuosi: 2008.

Muokattu 8.11.2016: Korjattu Areena-upotus

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

  • Näin toimii talous: Mitä eroa on erilaisilla lainoilla?

    Lainaa voi maksaa takaisin eri tavoin.

    Jos lainaat rahaa pankista, valitset samalla, miten hoidat se takaisinmaksun: tasalyhennyksinä vai tasaerinä. Lainaaminen on pankille liiketoimintaa. Kun nostat lainaa, maksat takaisin paitsi lainaamasi summan, myös sille kasvaneen koron.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Tupo, TES ja työtaistelu - ymmärrätkö työmarkkinoiden sanastoa?

    Työmarkkinatermit pähkinänkuoressa

    Syksy on työmarkkinaneuvottelujen aikaa. Uutiset puhuvat tuposta, keskitetystä ratkaisusta ja yleissitovuudesta. Mutta mitä ihmettä ne tarkoittavat ja miten työmarkkinat toimivat? Tämän paketin luettuasi ymmärrät työmarkkinauutisia entistä paremmin. Palkat neuvotellaan työmarkkinaneuvotteluissa Työmarkkinaneuvotteluja käydään työnantajien ja työntekijöiden järjestöjen välillä.

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?