Lotossa voittaminen on helppoa, kun tietää oikeat numerot

Suomalaiset ovat lottorakasta kansaa: jopa 3 miljoonaa aikuista ruksii lottonumeroita vuosittain. Oikeiden numeroiden valintaan käytetään ties mitä vippaskonsteja ja uskomuksia. Mutta lottovoitto ei ole pelkästään siunaus. Edessä voi olla ystävyyssuhteiden katkeaminen ja muualle muuttaminen.

Suomalainen arvailee seitsemän oikein -rivejä monella eri logiikalla: moni luottaa "omiin numeroihin", eli syntymäpäiviin, hääpäiviin ja muihin onnen numeroihin. Erityisen suosittuja lottonumeroita ovat 3 ja 9. Myös edellisviikon voittonumeroita lototaan.

Suosittua on myös tietyn kaavan, esimerkiksi kertotaulun toistaminen. Tietokirjailija Veijo Wirén esittelee kulttuuridokumentissa Onni ja lisänumero kirjaansa Näin voitan lotossa?, jossa hän on todennut, että juuri liian järjestäytyneet rivit pitäisi eliminoida ja luottaa kaaosteoriaan.

"Okei, on kaaos, mutta se ei ole täysin sekasotku. Ainakin me tiedämme, että se tulee pian. Jos tapahtuu jotain järjestäytyneesti, voimme odottaa, että hyvin pian se katkeaa johonkin kaaokseen", Wirén selittää dokumentissa.

Lotossa voittaminen on siis helppoa niin kauan, kun tietää oikeat numerot. Eli toisin sanoen, onnea tarvitaan. Onni ja lisänumero paneutuu myös onnen käsitteeseen. Folkloristi Petra Julin selventää, että se on kuin kakku: "Jos minulla on pieni pala onnea, naapurilla on iso pala onnea".

Mutta miksi suomalainen lottoaa, vaikka todennäköisyys voittaa loton päävoitto on yhden suhde 15 miljoonaan? Moni unelmoi kodin pienestä pintaremontista tai maailmanympärimatkasta. Lapin vartissa vuonna 1975 esiintynyt nainen esitti vilpittömän toiveen: jos voitto tulisi, hän voisi lakata kantamasta puita ja mökki saataisiin lämpimäksi.

Entä kun hurja summa sitten rapsahtaa tilille? Suomalaiset totutusti suhtautuvat kaikkeen jalat maassa -mentaliteetilla – niin myös 15 000 asukkaan Kurikan kimppalottoajat, jotka voittivat 10 miljoonaa markkaa vuonna 1993. A-studio kävi kolme vuotta voiton jälkeen katsomassa, mitä yhdelle lottovoittajista kuului.

Toisaalta lottovoitto herättää myös naapurikateutta. Tämän artikkelin alussa nähtävässä dokumentissa Suomalainen onni: Lottovoitto 1,6 miljoonaa markkaa kuusi oikein -tuloksella voittanut nainen kertoo, että pienessä kylässä muut kuvittelivat naisen ja tämän miehen ostavan puoli maapalloa. Niinpä perhe muutti muualle. Seurasi voitosta tietenkin hyvääkin: se mahdollisti talon ja auton hankinnan sekä sen, että nainen saattoi jäädä kotiin lasten kanssa.

Mutta voisiko olla niin, että osa suomalaisista vakiolottoajista ei edes halua voittaa vaan nauttii jatkuvasta nollavoittojen putkesta? Tästä aiheesta puhuu filosofi Tuomas Nevanlinna Onni ja lisänumero- ohjelmassa:

”Lottoaminen on tavallaan rakennettu sen eräällä tavalla tiedostamattoman idean ympärille, että he eivät voittaisi koskaan.”

Teksti: Sonja Fogelholm