Hyppää pääsisältöön

Lotossa voittaminen on helppoa, kun tietää oikeat numerot

Suomalaiset ovat lottorakasta kansaa: jopa 3 miljoonaa aikuista ruksii lottonumeroita vuosittain. Oikeiden numeroiden valintaan käytetään ties mitä vippaskonsteja ja uskomuksia. Mutta lottovoitto ei ole pelkästään siunaus. Edessä voi olla ystävyyssuhteiden katkeaminen ja muualle muuttaminen.

Suomalainen arvailee seitsemän oikein -rivejä monella eri logiikalla: moni luottaa "omiin numeroihin", eli syntymäpäiviin, hääpäiviin ja muihin onnen numeroihin. Erityisen suosittuja lottonumeroita ovat 3 ja 9. Myös edellisviikon voittonumeroita lototaan.

Suosittua on myös tietyn kaavan, esimerkiksi kertotaulun toistaminen. Tietokirjailija Veijo Wirén esittelee kulttuuridokumentti "Onni ja lisänumerossa" kirjaansa "Näin voitan lotossa?", jossa hän on todennut, että juuri liian järjestäytyneet rivit pitäisi eliminoida ja luottaa kaaosteoriaan.

"Okei, on kaaos, mutta se ei ole täysin sekasotku. Ainakin me tiedämme, että se tulee pian. Jos tapahtuu jotain järjestäytyneesti, voimme odottaa, että hyvin pian se katkeaa johonkin kaaokseen", Wirén selittää dokumentissa.

Lotossa voittaminen on siis helppoa niin kauan, kun tietää oikeat numerot. Eli toisin sanoen, onnea tarvitaan. "Onni ja lisänumero" paneutuu myös onnen käsitteeseen. Folkloristi Petra Julin selventää, että se on kuin kakku: "Jos minulla on pieni pala onnea, naapurilla on iso pala onnea".

Mutta miksi suomalainen lottoaa, vaikka todennäköisyys voittaa loton päävoitto on yhden suhde 15 miljoonaan? Moni unelmoi kodin pienestä pintaremontista tai maailmanympärimatkasta. Lapin vartissa vuonna 1975 esiintynyt nainen esitti vilpittömän toiveen: jos voitto tulisi, hän voisi lakata kantamasta puita ja mökki saataisiin lämpimäksi.

Entä kun hurja summa sitten rapsahtaa tilille? Suomalaiset totutusti suhtautuvat kaikkeen jalat maassa -mentaliteetilla – niin myös 15 000 asukkaan Kurikan kimppalottoajat, jotka voittivat 10 miljoonaa markkaa vuonna 1993. A-studio kävi kolme vuotta voiton jälkeen katsomassa, mitä yhdelle lottovoittajista kuului.

Toisaalta lottovoitto herättää myös naapurikateutta: ”Suomalainen onni: Lottovoitto” -dokumentissa 1,6 miljoonaa markkaa kuusi oikein -tuloksella voittanut nainen kertoo, että pienessä kylässä muut kuvittelivat naisen ja tämän miehen ostavan puoli maapalloa. Niinpä perhe muutti muualle. Seurasi voitosta tietenkin hyvääkin: se mahdollisti talon ja auton hankinnan sekä sen, että nainen saattoi jäädä kotiin lasten kanssa.

Mutta voisiko olla niin, että osa suomalaisista vakiolottoajista ei edes halua voittaa vaan nauttii jatkuvasta nollavoittojen putkesta? Tästä aiheesta puhuu filosofi Tuomas Nevanlinna ”Onni ja lisänumerossa”:

”Lottoaminen on tavallaan rakennettu sen eräällä tavalla tiedostamattoman idean ympärille, että he eivät voittaisi koskaan.”

Teksti: Sonja Fogelholm

Kommentit
  • "Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • "Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

    Monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä.

    Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.