Hyppää pääsisältöön

Home altistaa astmalle

Homeen vaikutusta ihmisen terveydelle on tutkittu jo pitkään. Ja vaikka monenlaisia viitteitä terveyshaitoista on saatu, ei homeen vuoksi oireilevan ihmisen tilanne ole ollut helppo – syyksi kun epäillään monen kohdalla huonon sisäilman sijaan korvien väliä. Nyt Oulussa on tehty maailmanlaajuisestikin merkittävä selvitys, jossa tieteellisesti pätevät tutkimukset eri puolilta maapalloa on vedetty yhteen. Ne osoittavat kiistattomasti kosteus- ja homevaurioiden altistavan astmalle.

– Äärisääilmiöiden, rankkasateiden ja mahdollisten tulvien vaikutuksesta oletamme, että kosteusvauriot ja homeongelmat lisääntyvät, ellei niihin kiinnitetä erityistä huomiota. Tämän vuoksi olemme lähteneet selvittämään kosteus- ja homevaurioiden merkitystä keskeisimpien sairauksien osalta, joista tärkein ehkä on astma, taustoittaa kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.

YLE AkuuttiOululainen tutkimusryhmä veti yhteen kuusitoista homeen ja astman yhteyksiä kartoittavaa tutkimusta. Tutkimuksia on mukana Pohjoismaiden lisäksi muualta Euroopasta, ja muun muassa Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Näin saatiin kattava, myös eri ilmasto-olosuhteet huomioon ottava selvitys, jonka tulokset ovat karua kieltä täällä meillä Suomessa, homeisten rakennusten luvatussa maassa.

– Keskimääräinen astmariski lisääntyy 50 prosentilla, mikäli rakennuksessa on kosteutta ja homevaurioita. Erityisesti astmariski kasvaa pienillä lapsilla, joilla tämä vastaava riskiestimaatti on 100 prosenttia. Eli lapsilla astmariski lisääntyy kaksinkertaiseksi, kertoo Jaakkola.

Vajaa kymmenes suomalaisista sairastaa astmaa. Lapsilla ja nuorilla se on yleisin pitkäaikainen sairaus, mutta aikuisillakin kovin tavallinen. Astma puhkeaa ikään katsomatta, ja sitä hoidetaan avaavalla lääkityksellä.

– Lisäksihän tähän home- ja kosteusongelmaan kytkeytyy myös allerginen nuha, joka on vielä yleisempi, ja näyttäisi siltä että kosteus- ja homeongelmilla on merkitystä myös näiden sairauksien kehittymisessä, Jaakkola lisää.

YLE AkuuttiAlavieskalaisella Wilma Eerolalla on ikää 14 vuotta, ja astma on tullut tutuksi jo leikki-ikäisenä. Astman lisäksi Wilmaa rasittavat monet allergiat. Myös Wilma on altistunut homeelle, jo pienenä koululaisena. Viime talven hän opiskeli yksin opettajanhuoneessa, kun ei kestänyt luokkahuoneen sisäilmaa. Koulujen kosteusvaurioita ja hometta pidetään hänen kohdallaan myös eri allergioille altistaneena tekijänä.

Huonon sisäilman ongelmat toistuvat kotona, kouluissa ja työpaikoilla. Home on iso kysymys niin Wilmalle kuin koko yhteiskunnalle. Tähän asti homeoireiluun on ollut vaikea puuttua, kun tieteellistä näyttöä ei ole juuri ollut - mutta ei enää.

– Uskoisin, että tästä tutkimuksesta eniten hyötyvät tavalliset ihmiset, jotka usein joutuvat asumaan tai työskentelemään tiloissa joissa on home- ja kosteusvaurioita. He ehkä aistivat huonovointisuutta, mutta kun lääkärintutkimuksissa ei saada selkeää diagnoosia, niin heidän aistimuksiinsa ja oireisiinsa ei välttämättä reagoida. Mutta nyt kun saadaan selkeätä tieteellistä näyttöä siitä, että kosteus- ja homevauriot näyttävät lisäävän astmariskiä, niin toivottavasti ja uskoisin, että näitä ihmisiä kuullaan ja pyritään myös hakemaan ratkaisuja näihin asuinympäristön ongelmiin, Jaakkola sanoo.

Homeen hajuun kannattaa reagoida aina, se kun on se kaikkein selvin merkki, ettei kaikki ole niin kuin pitää. Myös homeelle helposti reagoivien lasten epämääräiseen oireiluun ja pitkittyneisiin lentsuihin kannattaa puuttua ja kosteusvauriot korjata – se kun ei ole koskaan terveyden kannalta myöhäistä.

Asiantuntija: JOUNI JAAKKOLA, kansanterveystieteen professori, tutkimuskeskuksen johtaja, ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskus, Oulun yliopisto

Lisätty asiasanat ja mobiiliyhteenveto 17.12.2015

Korjattu kirjoitusvirhe 28.9.2016