Hyppää pääsisältöön

Ravi Shankar oli sitarin sankari

Intialaisen perinnemusiikin lähettiläs Ravi Shankar esitteli intialaisia soittimia ja kertoi intialaisen musiikin tarinaa Jyväskylän Kulttuuripäivillä kesällä 1966. Sitar-soittimen länsimaissa tunnetuksi tehnyt muusikko teki urallaan yhteistyötä muun muassa Beatles-yhtyeen George Harrisonin kanssa, jota Shankar piti poikkeuksellisen järkevänä pop-muusikkona.

1950-luvulta lähtien myös lännessä esiintynyt intialainen sitarvirtuoosi Ravi Shankar oli ensisijaisesti klassisen, perinteisiin pohjautuvan intialaisen musiikin lähettiläs.

Jyväskylän Kulttuuripäivillä vuonna 1966 vierailleen muusikon mukaan intialainen klassinen musiikki eroaa länsimaisesta vastineestaan eritoten siinä, että se koostuu lähes 95 prosenttisesti improvisaatiosta. Intialainen improvisaatio ei kuitenkaan perustu harmoniaan, kuten vaikkapa länsimainen jazz, vaan erityiset sävel- ja rytmikaavat ovat tärkeimmässä roolissa.

Kaavat ovat musiikkiperintöä, jotka eivät periydy nuottien avulla, vaan siirtyvät soittajalta soittajalle. Jokainen oppinut myös pyrkii lisäämään soittoperinteeseen aina jotain omaa, rikkomatta perinteen pohjaa. Tärkeintä kuitenkin on musiikissa elävä vapaus, joka estää kaavoittumisen.

Yhden asian suhteen Shankar on kuitenkin ehdoton: jos haluaa lähestyä intialaista musiikkia, ei kenenkään tulisi tehdä sitä pinnallisesti. Esimerkiksi sitarin soittamista harjoitellaan perinteisesti 5-10 vuotta, jopa 14 tuntia päivässä, ennen kuin soittajan kyvyt ovat sillä tasolla, että perinteisiin sopii kajota.

Shankarin mukaan mukaan George Harrison oli poikkeuksellinen pop-muusikko juuri siksi, että tämä tajusi aikanaan lopettaa sitarin harjoittelemisen huomatessaan sen oppimisen vievän vuosikymmeniä. Soittimen hallitsemisesn sijään Harrison pyrkikin hyödyntämään intialaistyylistä improvisaatiota kitaransoitossaan.


Tietolaatikko

Sisko Hynnisen ohjelmasta on poistettu musiikkinumerot tekijänoikeudellisista syistä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto