Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Halvat autoilijan torkkuvahdit testissä

Rattiin nukahtamista voi torjua korvan taakse laitettavalla torkkuvahdilla, joka piippaa pään retkahtaessa. Kolmen kovan testiryhmä epäili, voiko torkkuvahti kuitenkaan pelastaa kolareilta tositilanteessa.

Otimme testiin kaiken mitä kaupoista löytyi eli kaksi torkkuvahtia, joilla pitäisi pysyä hereillä pitkillä ajomatkoilla. SleepStopper maksaa 20 euroa ja Wake-Up löytyi 5 euron hintaan.

Paristokäyttöisen torkkuvahdin idea on yksinkertainen. Se alkaa piipata, kun laite kallistuu tarpeeksi paljon. Idea on siis se, että piippari herättää, kun pää retkahtaa.

Kolmen kovan testiryhmä Varpu Nokelainen (vas.) Teijo Poutanen ja Minna Rapo löytyivät Autoliiton henkilökunnasta. Torkkuvahteja testailtiin ensin kuivaharjoitteluna sisätiloissa ja sitten reilut sata kilometriä tien päällä.

Aluksi raatia mietitytti, antaako torkkuvahti ärsyttävän paljon virhehälytyksiä, kun kuljettaja kääntää vähänkin päätään vaikkapa radiota säätääkseen.

Huoli osoittautui turhaksi. Auton hallintalaitteita pystyy useimmiten säätämään varsin mainiosti ilman turhia piippauksia. Laitteet myös pysyivät korvan takana hyvin.

Ei tarpeeksi herkkä

Kummankin torkkuvahdin herkkyyttä pystyy periaatteessa säätämään niin, että laitetta pyöräytetään korvan takana eri asentoihin. On sitten toinen kysymys, kuinka tämä käytännössä onnistuu.

Wake-Up ja SleepStopper

Kolme kovaa testaajaa eivät pitäneet herkkyyden säätämistä kummankaan laitteen kohdalla järin helppona. SleepStopperin sai hälyttämään herkästi, mutta Wake-Upia raati ei onnistunut saamaan sellaiseen asentoon, että hälytys ei vaatisi aika isoa pään nyökähdystä.

Toki torkkuvahdin asettelun helppous on myös kiinni oman korvan muodosta ja näppäryydestä.

Torkkuvahdin piippaus on sen verran ilkeä, että siihen herää varmasti. Kolmea kovaa kuitenkin epäili molempien laitteiden kohdalla, mahtaako herätys tulla ajoissa, jos piippaus kuuluu vasta, kun kuskin pää on jo painumassa lattiaan.

- Ääni on niin kimakka että siihen herää, mutta kyllä mää sanon, että täytyy olla jo ihan nukahtanut, että alkaa hälyttää se laite, sanoo Minna Rapo.

- Jos käy niin kuin helposti käy, että auto lähtee ajautumaan väärällä kaistalle tai ojan puolelle, niin siinä tapauksessa sanoisin, että useassa tapauksessa peli on pelattu, arvioi Teijo Poutanen.

SleepStopperin muotoilu todettiin miellyttävämmäksi kuin kilpakumppani Wake-Upin.

Kaistavahti maksaa paljon

Testissä oli verrokkina myös ajoneuvon varusteluun kuuluva vahti, nimittäin Volvosta löytyvä kaistavahti. Se hälyttää, jos auto on ajautumassa kaistan tai sivuviivan yli ilman vilkutusta.

Volvo V70 -malleissa kaistavahti kuuluu laajempaan varustepakettiin, joka maksaa pari –kolme tonnia. Samantyyppisiä kuljettajan vireyttä tarkkailevia systeemejä löytyy muiltakin merkeiltä, kunten Fordilta ja Volkswagenilta.

Kolme kovaa totesivat, että kaistavahti pelaa luvatusti, ja se myös hiljenee lumen peittäessä viivoitukset. Raadin mielestä auton oma kaistavahti vie turvallisuutta eteenpäin enemmän kuin halvat piipparit korvan takana, mutta ei kaistavahtikaan säästä takuuvarmasti nukahtamiskolareilta.

- Kuljettajan pitää reippain mielin lähteä liikenteeseen. Se on ainoa tapa estää rattiin nukahtamiset, sanoo Varpu Nokelainen.

Torkkuvahtitesti

Merkki Pisteet (1-5) Hinta
Volvon Kaistavahti 4,3 2285 e - 3055 e *
SleepStopper 2,3 20 e
Wake-Up 1,3 5 e

*Hintaan kuulu laaja varustepaketti, joka sisältää paljon muutakin kuin kaistavahdin.

Lauri Miettinen, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia>

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.