Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kosmetiikkaa testataan yhä eläimillä

Toisin kuin moni luulee, eläinten kärsimykset kosmetiikan eläinkokeissa eivät ole ohi. Uusia kosmetiikan ainesosia testataan edelleen eläimillä. Tosin EU:n ulkopuolella.

Suurin osa myynnissä olevista meikeistä, pesuaineista, hiusväreistä ja hammastahnoista tai niiden raaka-aineista on joskus testattu eläimillä. Uudet tuotteet ja niiden ainesosat ovat enimmäkseen eläimillä testaamattomia. Valmiiden kosmetiikkatuotteiden testaaminen eläimillä kiellettiin Euroopan unionissa vuonna 2004. Myöskään uusia kosmetiikan raaka-aineita ei ole saanut testata vuoden 2009 jälkeen.

Turun Stockmannin tavaratalon johtajan Päivi Kuntzen mukaan eläinkokeetonta kosmetiikkaa kysellään hyvin vähän. Tästä syystä myöskään myyjiä ei ole erikseen koulutettu vastaamaan kysymyksiin kosmetiikan eläinkokeista.

Myyjien antavat tiedot hämmentävät

Myyjien tietämättömyys näkyy kaupoissa. Vastaus on usein, että kaikki tuotteet on joskus testattu eläimillä tai että mitään kosmetiikkaa ei enää testata eläimillä. Kosmetiikan myyjät jättävät usein mainitsematta, että tuotteiden ainesosia saatetaan yhä testata eläimillä. Kuningaskuluttaja kiersi pääkaupunkiseudun kosmetiikkamyymälöitä kyselemässä eläimillä testaamatonta ripsiväriä. Anttilan, Sokoksen ja Kick-ketjun myyjät tarjosivat Lumenea, Isadoraa tai ketjujen omia merkkejä. Ekokauppa Ruohonjuuresta myytiin Lavera-merkkinen ripsiväri. Stockmannin myyjä kauppasi oman suosikkinsa Lancomen.

Suurten kosmetiikkavalmistajien eläinkokeettomuudesta on vaikea saada tietoa. Maailman suurin kosmetiikka-alan yritys L´oreal ilmoittaa ”sitoutuneensa eläinkokeiden täydelliseen lopettamiseen”. Emme saaneet vastausta siihen, mitä tämä sitoutuminen tarkoittaa. Helsinkiläinen Marianna Lammi kyseli lokakuussa L´orealin facebook-sivustolla eläinkokeista. L´oreal ilmoitti, että ”Facebook-sivustomme on tarkoitettu faneillemme eikä eläinkoekeskusteluun.”

Yritin selvittää sähköpostikyselyllä muiltakin suurilta kosmetiikan valmistajilta ja maahantuojilta, mitkä heidän tuotteistaan ja niiden raaka-aineista ovat eläimillä testaamattomia. Christian Dior sekä esimerkiksi Herbinaa ja Rimmeliä edustava Berner ilmoittivat noudattavansa EU-lainsäädäntöä, eli että valmiita tuotteita ei testata. Vain Oriflame ja Dr. Hauschka kertoivat, että eivät käytä myöskään eläimillä testattuja raaka-aineita. Muut yritykset eivät vastanneet kyselyyn, vaan vierittivät pallon edunvalvojalleen Teknokemian yhdistykselle.
Yhdistyksen toimitusjohtajan Sari Karjomaan mukaan yritykset noudattavat EU-lainsäädäntöä.

Eläinkokeettoman kosmetiikan lista

Käytännössä eläinkokeettomuus on yritysten oman ilmoituksen varassa. Mikään taho ei valvo EU-asetuksen noudattamista. Periaatteessa kosmetiikka-asetuksen noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), mutta Tukesilta kerrotaan, että he keskittyvät valvontatyössään kosmetiikan turvallisuuteen, eivät eläinkokeisiin.

Tätä aukkoa paikkaamaan kansainväliset eläinsuojelujärjestöt ovat perustaneet listan yrityksistä, joiden tuotteet tai niiden ainesosat eivät ole eläimillä testattuja. Merkki listalle pääsystä on loikkiva pupu purkin kyljessä. Suomessa listaa ylläpitää Animalia. Järjestöt varmistavat tuotteiden eläinkokeettomuuden riippumattomilla tarkastuskäynneillä.

Yksikään suurista kosmetiikkamerkeistä ei ole eläinsuojelujärjestö Animalian eläinkokeettoman kosmetiikan listalla. Listalla on lähinnä pieniä yrityksiä. Syyt poissaoloon listalta ovat moninaiset: osalla pienistä yrityksistä ei ole varaa hankkia sertifikaattia, osa kokee yhteistyön eläinsuojelujärjestöjen kanssa imagohaittana, osa yrityksistä on halunnut jättää mahdollisuuden eläinkokeiden tekemiseen auki ja osa ei suostu järjestöjen tekemiin auditointikäynteihin.

”Se kansainvälinen eläinkokeettoman kosmetiikan lista, sehän on täysin vapaaehtoinen lista ja aina kaikissa vapaaehtoisissa asioissa missä tahansa elämänalueella jokainen sitten päättää, että kuuluuko se sinne vai ei, se on jokaisen yrityksen oma päätös”, sanoo Teknokemian yhdistyksen toimitusjohtaja Sari Karjomaa.

Listalle pääsee vain, jos ei tee eläinkokeita missään maassa. Tällä hetkellä esimerkiksi Kiinassa eläinkokeiden teettäminen on pakollista, jos mielii saada tuotteensa valtaville markkinoille. Kiinan viranomaiset vaativat sitä. Tästä syystä eläinkokeettoman kosmetiikan listalta on poistettu neljä Kiinan markkinoille mennyttä kansainvälistä kosmetiikkamerkkiä: Caudalie, L’Occitane, Mary Kay ja Yves Rocher. Myöskään eläinkokeettomuudella mainostava Oriflame ei ole listalla.

Vääntöä EU-komission sisällä

EU:n sisällä testien tekeminen on siis kielletty, mutta kosmetiikan ainesosia saa yhä testata EU:n ulkopuolella kolmella eri menetelmällä. Sallitut kokeet ovat toksikokineettinen testi, lisääntymismyrkyllisyystesti ja toistuvan annoksen myrkyllisyystesti. Esimerkiksi aineen vaikutusta lisääntymiseen tutkitaan siten, että raskaana olevalle kanille tai rotalle pakkosyötetään tutkittavaa ainesosaa. Sitten kani ja sen syntymättömät poikaset tapetaan ja niiden elimistö tutkitaan.

Lainsäädännön pitäisi kiristyä ensi maaliskuussa, jolloin tulee voimaan kosmetiikan eläinkokeiden täyskielto. Näin ei ehkä käy. Komissiossa pohditaan parhaillaan, pitäisikö täyskieltoa lykätä, koska kosmetiikkateollisuus ei ole valmis luopumaan kolmesta jäljellä olevasta eläinkokeesta. Näille eläinkokeille ei ole vielä vaihtoehtoisia testausmenetelmiä.

Kukaan ei tiedä, kuinka paljon Suomessa toistaiseksi myydään EU:n ulkopuolelta tuotua eläimillä testattua kosmetiikkaa.

Riikka Kaihovaara, Kuningaskuluttaja, YLE Tutkiva asia

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Yksityiselläkin myyjällä on iso vastuu käytetyn auton vioista

    Apua korjauskuluihin saada auton myyjältä.

    Jos auto hajoaa ennen aikojaan, voi apua korjauskuluihin saada auton myyjältä. Kuluttajansuojalaki määrittelee autoliikkeen virhevastuun, mutta myös yksityiselle myyjälle voi syntyä vastuu korjauskuluista. Lähtökohta on, että auton moottorin pitää kestää auton elinkaaren ajan.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.