Hyppää pääsisältöön

M. A. Numminen: Päättäjien joulu

Parhaita joululahjoja ovat ne, jotka ovat saajalleen tarpeellisia. M. A. Nummisella oli selvät sävelet siitä, mitä Suomen päättäjät kaipasivat jouluna 1980. Lahjalistansa Numminen puki laulun sanoiksi.

Aarne Saariselle Nummisen kontista löytyy helppo ja halpa ratkaisu Koiviston suitsemiseksi. Maunolle taas on keksitty keino tämän vaatimattoman ulkopoliittisen kokemuksen parantamiseksi.

Lasse Äikäs ja Kalevi Kivistö saavat pehmeät paketit, mutta Kalevi Sorsa ei, vaikka sellaisen haluaisikin. Paavo Väyryselle sitä vastoin on luvassa kovaakin kovempi käärö.

Johannes Virolaisen koti-ikävään löytyy kätevä korvike ja Ilkka Suomisen haikailuille laulaja tarjoaa sympatiansa lisäksi myös kouriintuntuvan symbolin.

Aineettomien joululahjojen edelläkävijänä Numminen paljastaa lopuksi vielä sen, kenelle koko sävellys joululahjana omistetaan.

Teksti: Ville Matilainen

Kommentit
  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto