Hyppää pääsisältöön

Jukolan veljesten joulurymy päättyi ikävästi

Aleksis Kiven kertomus seitsemän veljeksen joulunvietosta Impivaarassa kiteytti suomalaisuroiden juhlaperinteen klassiseksi kaavaksi: ensin humallutaan, sitten painitaan, möykätään ja saunotaan, ja lopulta ilta huipentuu tappeluun ja katastrofiin.

Oheiset audio- ja videoleikkeet ovat Seitsemän veljeksen eri kuunnelma- ja näytelmäsovituksista. Yhdessä ne kattavat impivaaralaisten jouluaaton koko kaaren.

Aleksis Kivi aloittaa joulukuvauksensa runollisella luontomaalailulla illastavasta teerestä ja varpuja kantelevasta harakasta. Nopeasti siirrytään kesällä valmistuneeseen pirttiin, jossa veljekset aloittelevat jouluateriaansa. Oluesta on tehty tavallista väkevämpää ja päihdyttävämpää.

Juhani filosofoi aterian päälle oloonsa ja oloihinsa tyytyväisenä. Sitten innostutaan koettelemaan voimia painissa ja kapulanvedossa. Tuomas päihittää uhoavan Juhanin kummassakin lajissa.

Juhani korjaa kunniaansa selättämällä Aapon ja haastaa seuraavaksi Timon. Nuorempi veli painaa Juhanin kuitenkin alleen, kun tältä tippuvat kesken kaiken housut. Uusintaottelu päättyy Timon tappioksi.

Kun muita paini-intoisia ei enää löydy, hörpätään lisää oltta, ja Juhani tahtoo tanssia. Eero säestää häntä pilkkalauluillaan.

Sitten kavutaan uudelleen parvelle saunomaan ja olutta juomaan. Eero viskaa Juhanin vaatimuksesta olutta kiukaallekin, jolloin syttyy kärhämä. Tappelun tuoksinassa palava päre putoaa ja sytyttää tuhoisan tulipalon.

Pirtti palaa poroksi, ja veljekset pakenevat hankeen. Heidän on kiiruhdettava pakkasessa takaisin kaukaiseen kotitaloonsa Jukolaan, jossa nahkapeitturi nyt asuu vuokralaisena. Öisellä taipaleella heitä ahdistavat ahnaat sudet. Kun veljekset pääsevät turvaan, keskinäiset kinat on unohdettu, ja he vannovat kesän tullen kohottavansa Impivaaraan uuden, entistä ehomman pirtin.

Teksti: Jukka Lindfors

Kommentit
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto