Hyppää pääsisältöön

Joulun hittilahja on aikansa kuva paketissa

Rubikin kuutio, piikkimatto, laulava kravatti, Trivial Pursuit, leipäkone, kanat ja vuohet, kahvakuula, jalkakylpy... Kaikkihan me ne tunnemme, ne ovat joulun hittilahjoja.

Tietolaatikko

Vanhin suomalainen maininta joululahjoista on vuodelta 1705, jolloin eräästä turkulaisliikkeestä varastettiin joululahjoiksi tarkoitettuja silkkinauhoja. Sataa vuotta myöhemmin lahjoja alettiin antaa perhepiirissä pappiloissa, kartanoissa ja varakkaissa kaupunkilaiskodeissa. 1800-luvun lopulla joululahjat yleistyivät myös työläisperheissä. 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti kaikki lahjat valmistettiin itse. Yhtä tärkeänä kuin lahjaa pidettiin sen mukana annettavaa runoa, jonka avulla saattoi arvata, mitä lahja sisälsi.

Kotimainen joululahjateollisuutemme pyörähti käyntiin 1900-luvun alussa. Joulun alla liikkeiden valikoimia täydennettiin tuotteilla, joiden arveltiin olevan sopivaa lahja-ainesta. Varhaisimpia kestosuosikkeja olivat paremmat kankaat ja alusasut. Lapsille oli tarjolla Martta-nukkeja, pelejä sekä erilaisia joululehtiä.

1950-luvun kasvu ja vaurastuminen alkoi vähitellen näkyä myös joulunvietossa, ja seuraavalla vuosikymmenellä voidaan puhua jo tavarajoulusta. Uutta oli se, että lahjaksi alettiin ostaa arkisia taloustarvikkeita. Lasten lahjatavaravalikoima kasvoi silmissä. Viimeistään nyt oivallettiin käyttää joulupukkia kasvatuskeinona: joulupukkihan tuo lahjoja vain kilteille lapsille.

1970-1980-luvuilla joulu kaupallistui entisestään. Äidit saivat taloustarvikkeiden lisäksi vaikkapa hieromalaitteen, isille ostettiin sotakirjoja, tohveleita ja laulavia kravatteja, lapsille brändättyjä lelusarjoja, kuten legoja ja barbeja. Vuonna 1981 innostuttiin ratkomaan Rubikin kuutiota. Muutamaa vuotta myöhemmin perheille löytyi vihdoin yksi yhdistävä lahja: Trivial Pursuit.

1990-luvun lama-aikaan kaupaksi kävivät arkiseksi katsotut tuotteet, joiden ostaminen vain siirrettiin jouluun. Arjen välttämättömyyksiin kuuluivat mm. vedenkeitin ja leipäkone. Vauraampien aikojen koittaessa kaupaksi kävivät erilaiset arkiset kuntoiluvälineet - rullaluistimet, kävelysauvat sekä jumppapallot. Lasten leluhittejä olivat tamagotchit, teletapit ja teinimutanttininjakilpikonnat. Elektroniikkapelit saivat rinnalleen erilaisia konsolipelejä.

Uudemmalla vuosituhannella katsetta on käännetty globaalimmaksi. Uudeksi hittituotteeksi on noussut eettinen lahja - lähimmäiselle annettavan tavaralahjan sijasta olikin mahdollista auttaa tuntematonta avuntarvitsijaa kaukana ja vieläpä niin, että kaikille tulee hyvä mieli. Eettisen lahjan antajan on perhepiirissä kuitenkin ainakin vielä syytä muistaa oikea lahjanantosuunta. Kiitollisin lahjansaaja on usein antajaansa vanhempi.

2000-luvun muita lahjahittejä ovat olleet henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvät tuotteet - piikkimatot, kahvakuulat ja kahvikoneet. Downshiftaamisen ja kotoilun seurauksena myös perinteisesti kirotut pehmeät paketit ovat nostaneet arvostustaan. Älypuhelimien myötä lapsilla - ja monilla aikuisilla - on viime vuosina riittänyt runsaasti aikaa mm. Angry Birdsin pelaamiseen. Peleistä tutut hahmot siivittävät myös montaa muuta tuotetta, jotka joulun alla nousevat ostohiteiksi.

Mieluisan hittituotteen lahjaksi saanut voi olla monesta syystä iloinen. Halutessaan hän saa vaivatta lisää samoja tuotteita, sillä joulun jälkeen moni kiittämätön lahjansaaja laittaa tuotteen myyntiin nettihuutokauppaan.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.